ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Kui suaja dengua dengattomal aijal

Kui suaja dengua dengattomal aijal

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Minä elän viijestostu kilometris Petroskoilpäi. Ruado on Petroskoil. Sendäh matku ruadoh on aiven kiini mašinas. Toiči mašin pidäy vediä kohendukseh da ajua linnah avtoubusal libo toizel ajonevvol.
Kahtes mašinattomas päiväs minä tuttavuin ristittyzih, kuduat suajah leibäh ajelendal.
Eräs niilöis ruadau taksis da rohkiesti zavedi paginan minunke:
Minä ruan taksis vaiku huondeksel sentämän čuasun da ehtypuolel kaksi-kolme čuassuu.
Muga minä suan dengua benzinäh, kudamanpoltanpäivän aigua. Muite ruan ***-lehtes, ga sen ilmah piästämine jäi keskele, ku lehti piäzöy ilmoih dengoih, kudamat suammo rekluaman vuoh. Kezän aigu on rekluamatoi... Lehti on tarkoitettu eläkkeheläzile, sit heile löydyy kaikenmostu tieduo, se on ilmaine. Minä monen kerdua kiännyin virguniekoin puoleh, kyzyin denguabuu lehten ilmoih piäständäh, ga ei annettu, sanotah, ku se ei ole hyövylline ruado, kerdou briha.
Minä kyzyin, ongo la teil oma ofissu linnas. Briha sanoi, ku on, ga hyö sie ei vaiku lehtie luajita, da vie tostu ruaduogi ruatah da oijendi minule vizitkan. Sie oldih erähän eländykooperativan tiijot da telefonat. Brihat autetah rahvastu ostamah fatieroi da kodiloi ipotiekkah pienembäl prosental. Minä kummeksin: “Ongo sinul sit kolme ruadokohtua?” On, vastai briha, omua piädy pidäy kuitahto elättiä”.
Tossupiän huondeksel minä seizoin azemal omas kyläs da vuotin avtoubussua. Pidäy sanuo, ku enne minä olin sidä mieldy, ku ei pie istavuo mašinoih, kudamat vietäh sinuu linnahavtoubusan hinnal”, ga nygöi olen tostu mieldy: ei kyllyös elaijas rahvas ruveta vedämäh kolme-nelli hengie linnah. Vie vuitti nennis dengois menöy benzinäh da mašinan kohendamizeh, mašinvoih, st’oklien puhtistajih da toizih mašinan tarbehih.
Enne avtobussua azemale ehti miesŽigulis”. Minä da vie kaksi naistu istavuimmo mašinah da lähtimmö linnah.
Työ älgiä duumaikkua, ku minä olen spekul’antu, rubei pagizemah mies. Minä 40 vuottu ruavoin šouferinnu, ga penzii minul on 10400 rubl’ua. Guazus maksan, sähkös maksan, midä jiännöy... Laukkah tulet, tuhat rubl’ua maksat, a suuh panna midä ei ole.
Mies kävyi penzien fondah, kyzyi, mindäh penzii on moine pieni, onhäi ruattu 40 vuottu.
Vastattih, ku sinä la nikonzu et suannuh äijiä, pienet palkat oldih, sendähgi penzii on pieni. Eliä kuitahto pidäy, sendäh ostin tämän mašinan kredittah. Se maksoi 50 000 rubl’ua, kreditan otin kahtekse vuottu, maksan 3800 kuus, jatkoi mies. Muanitetah meigävellie kaikkiel. Se on sendäh, ku myö olemmo tirpačut, voinan tirpimmo dai tädä rubiemmo tirpamah.