Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Uljana Tikkanen.
Miehellä männä, ikäh kuin uuvveštah šyntyö
Источник:
Oma mua. № 21, 2017, с. 7
Uljana Tikkanen
Miehellä männä, ikäh kuin uuvveštah šyntyö
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Karjalaisista perintehellisistä häistä kertoja näyttely avautu Petroskoissa.
Mitein Karjalašša piettih häitä, mitein valittih puolisuo, ken oli pat’vaška ta mimmoni hänellä oli rooli häissä? Kaikešta täštä voit šuaha tietyä ta nähä Karjalan Kanšallisešša musejošša. Männä miehellä, ikäh kuin uuvveštah šyntyö – šemmosen nimen šai vaštaavattu näyttely, kumpani toimiu 15. šajekuuta šuaten.
Vierahat vašta keräyvyttih näyttelyn avajaisih ta heitä heti kučuttih piirileikkih. Ilman niitä ei pietty yhtäkänä kyläpruasniekkua, missä nuoret šuatih tutuštuo toini toisih ta löytyä moršiemen tahi šulhasen. Piirileikissä pojat ta tytöt voitih tiijuštua toini toisešta. Onko tämä mieš ruataja, onko hänen käsissä kašvajaisie, vet laisan käteh ei kašvajaini kašva. Šemmosih illaččuloih neiččyöt ruvettih käymäh 14–15 - vuotisešta ijäštä alkuan, vain moršiemekši valmistautumini alko vielä äijyä aikasemmin. Jo šeiččemenvuotisella tytöllä piti alkua kerätä prituanieta. Käsitöitä kerättih šuurih lippahih. Kaikkie tätä šuau nähä karjalaisilla häillä omissetušša näyttelyššä.
– Näyttelyn joka esinehellä on oma istorija ta melkein joka esineh on musejon enšimmäiseštä kokoelmašta ta še voit kiinnoštua eri-ikäsie ta eri aloilla toimijie ihmisie, šelitti Karjalan Kanšallisen musejon ruataja, näyttelyn kurattori Tatjana Berdaševa.
Viime vuotena musejo täytti 145 vuotta, a näytehesinehet enšimmäiseštä kokoelmašta ollah yli 150 vuotta vanhoja. Näyttelyššä šuau nähä karjalaisien häijen piähenkilöitä: šulhasen, moršiemen, pat’vaškan ta itkijän, niijen pukuja, koruja ta taikaesinehie. Jokahini näyttelyn kävijä voit löytyä ičellä äijän mielenkiintoista.
– Tärkeimpänä henkilönä täššä on moršien. Hiän istuu näyttelyn keškipaikalla, hänen piä ta näkö on katettu paikalla. Paikka šuojelou häntä pahojen voimien vaikutukšešta. On hyvä, kun meijän kaupunkin vierahat koko kešän ajan voijah tutuštuo karjalaisih pukuloih ta karjalaisien häijen perintehih, kerto mieleh näyttelyn vieraš ta kanšallisien pukujen ompelija Natalja Denisova.
Perintehelliset karjalaiset hiät ei voitu männä ilman pat’vaškua. Hänen tehtävänä oli šuojella nuortaparie kaikešta pahašta. Pat’vaškan apuesinehie niise šuau nähä näyttelyššä.
– Tiälä on ylen äijän šemmoista, mitä kannattau kaččuo ta pat’vaškan rooli on hyvin esitetty. Näyttelyššä on äijän puušta luajittuja pat’vaškan keppijä ta šemmosie esinehie, kumpasie ei šua nimissä muuvvalla nähä, kuin vain musejošša, kerto Karjalan kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin ruataja ta näyttelyn vieraš Valentina Mironova.
Näyttelyn ošie erotetah toini toisešta puurakentehet. Joka oša kertou häijen eri hahmoista ta esinehistä. Niijen välillä on musejon šiätijöistä otettuja valokuvie, kumpasissa on esitetty häijen menot ta perintehet.
Tavallisešti häitä piettih elokuušša, nytki tämä perinneh šäilyy. Koko hiäkauven aikana tämä näyttely rupieu toimimah ta kaupunkin vierahien ta eläjien lisäkši kaččomah šitä kučutah nuorie, kumpaset halutah männä yhteh. Heilä järješšetäh muasteri-oppija ta pietäh opintoretkijä.