Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Tverin šana

История изменений

26 августа 2019 в 15:23 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Kyläne miun Kylä, miun kyläne, siivoinen tukkane, kuudoma kaččou šiun ikkunoih vanhazih. Kyl’migo, kellisty ikkunakukkane, varauttau, kuivau täh aigazeh pahazeh. Eigo jo šil’mäzet kačota pahoin, Rupit da kivut hengellä vain? Eliit šie, kyläne, eländäh varoin, pyzyö šiun uglista vanhah šua šai. Et šilma viškua i tulin šiun randah – Linnoissa gulu i virret ei miän. Ei šielä kuulu, kuin lehmäne kandau, et veny lovalla, vain unissa niän. Jovella reunašša laškiečen, kabuon Palavan peskuzen, kyläne miun. Viržena kuundelen jovella ravun – kedä i kunne eländä viey. Toine muamo Pani kiät miun olgupiällä, Ihuo silittäy i kabuou. Ylen kallehella kiällä: Läzit, vaivut – tulou abuh. Mečän ryhdähillä magain, muahut šyötti, kažvatti. Missä šyndyö – hengi arvai, tuulet vaštah nagrettih. Ka kuin muamo – oma randa, olgupiällä – ruavon kiät, oma kieli, meččä, knado – missä armahembua niät? Muamon huoli ”Missä miun poigane täh šuaten hulajau? Neušto mečäššä, puulla kuin liččuau… Piän piällä pil’vi, ukko kuin jyräjäy – Tulgah vain kodih, ožutan viččua.” Muamo jo pölläšty – äijäldi räisyttäy – ikkunah kačahtau, kuundelou ovie. Šiännyndä proidi, varuanda häkyttäy: ”Tulis vain elošša, raukkane, kodih.” Vain tämä mieli tulehdi hengeh, Avaudu ovi i poigane tuli: Vakašša gribua – ei mahu rengih – Kunne i kado muamozen huoli.