Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentin Sorvin. Karjal – meijän verel, buite eläväl viel kastettu mua
Valentin Sorvin
Karjal – meijän verel, buite eläväl viel kastettu mua
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Konzu
Ruskei Armii voitti Germuanien voiskat Kurskan toras da piäzi Dnepran randoih , rodih tärgei muutos ei vaigu Suures Ižänmuallizes voinas , ga kogo Toizes muailmanvoinas .
Nevvostoliiton ylimäine johtokundu vuvvennu 1944 miäräi kymmene lujua iškuu vihaniekkua vastah .Oman ruavon ruattavakse sai Karjalan frontugi .
Suuren Voiton pruazniekkua vaste Komsomol’skaja pravda -lehtes oli kirjutettu : "On olemas legendu , enne ku ven’alazet piästih vihaniekois läbi Svir’-joven alovehele , frontan piämies Meretskov kyzyi Stavkas varaarmien .Hänele vastattih , ku vara-armiedu ei ole , ga on korpussu , kudai maksau armien .Se oli desantniekoin korpussu ."
Ongo se vaigu legendu ?Jogahizen legendan pohjannu on faktua : juormii voinumiehien rungis , jälgii puulois da rakenduksis , toiči kylät da linnat , kudamii puolistettih gvardeitsat libo vihaniekoin käil luajittuloi vastuksii .Legendoin pohjas on gvardeitsoin tovelline elaigu .Jogahizel nämmis voinumiehis oli luja taba .Tarkah sanoi eräs runoilii :
Net , kudualoi mustammo , ollah ainos nuoret ,
Net , kudualoi mustammo , ollah elävät ...
“Komsomolkas’’ kerrottih 37. gvardeiskois ambujien korpusas , kudai ylen äijäl autoi Leningruadan alovehen päivännouzupuolen piirilöin da Karjalan alovehien piästämizes vihaniekois kezäkuus-elokuus 1944, sih aigassah , kuni Suomi ei heittänyh voinua .Täs korpusas toimi 98.gvardeiskoi ambujien diviizii , kudai sit sai Ruskien flavun da Kutuzovan II tazon ordenat .Sit samazes diviizies vojuiččigi seržantu Valentin Sorvin .
Kezäkuus vuvvennu 1944 Karjalan frontu valmisti rynnäkön Svirin alovehele suomelazien joukkoloin hävittämizeh niškoi .Ku vihaniekat ei ammuttas viel puolistamattomua desantua , 37.desantukorpusan johto keksi moizen jutun .Artilleriivalmistuksen lopus enne tovellistu desantua työndiä vihaniekoin randah valehdesantu : puolitostu venehty da lauttua ruskeiarmielazien kuvienke da ammunduvehkehien makietoinke , kudamii ähkittih uidajat .Moizeh varattavah ruadoh piätettih ottua niilöi saldattoi , kuduat omal himol , ei vägehes , ottavuttas sih .Meijän diviizies komandieru A .Makarov saldatoin ies saneli , mittuine varattavu dielo se on da lopus kyzyi , ken on valmis sih , pollekkua askel edehpäi .Edeh harpattih kaikin .Muga oli 99.diviiziesgi .Himoniekkua kerävyi 300 hengie .Niilöis vallittih 16 vägevimiä , kudamis nelli hengie oldih meijän diviiziespäi .Päiviä enne hyökkävysty oli luajittu 800 "pöllätysty ", kudamat pidi istuttua venehih da lautoile saldattoin sijah .
Puoldu čuassuu enne artilleriivalmistuksen loppuu tämä "desantu " lähti uidamah Svirin ližäjoves .Jogi matkai myödäh da se autoi uidajile eistiä venehii da lauttoi vasturandah .Vihamiehet uskottih , ku algavui hyökkävys da kai jiännyöt pulem’otat ruvettih ambumah .Bul’kut mendih "pöllätyksien " sovis läbi , eräs veneh mukeldih .Meijän artilleristat kerras hävitettih vihaniekoin pulem’otat .
Meijän 16 saldattua jiädih hengih , piästih randah .Kaikile heile annettih Nevvostoliiton urhoi -kunnivonimet .Elokuun lopus Kreml’as Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston piämies Mihail Kalinin andoi 16 saldatale Leninan ordenat da Kuldaine tiähti -medalit .Net suadih meijängi nelli saldattua – A .Alijev , V .Jel’utin , I .Morozov da N .Čukrejev .
LUJA VASTUSTUS
Karjalan frontal suomelazil oldih erilazet ylen vägevät lujendukset , kudamii hyö luajittih läs kolmie vuottu .Net oldih muga hyvin peitetty , ga niidy toiči ni vihjata ei suannuh .Nikus muijal voinan aigah moizii ei olluh , vaigu Köniksbergan da Breslaun linnoituksii čottah ottamattah .Lujenduksien lujua luaduu korgiesti arvosti Ruskien Armien Piäštuaban piämies Kirill Meretskov .Mies kai luadi kaksi al’boumua vihaniekan linnoituksien fotokuvienke da ozutti net Iosif Stalinale .
Anuksen kanzallizes muzeis on vihamiehien linnoituksien kartu , kuduas nägyy , midä oli luajittu kezäkse 1944 Luadogan da Onieganjärvien välih .Piästä nämmis lujenduksis läbi pidi meijän 98.diviizien 299.polkan desantniekoil .Ambujen heil pidi piästiä mečänreunassah da vihaniekoin ammundukohtih .Tuhjoloispäi juostes saldatat nähtih tazaine vihandu peldo , buite nareko niitetyn heinänke .Hyökkävykseh hypännyzii vastattih avtomuatat da pulem’otat .Keskimatkua voinumiehet nähtih , ku ies on metrin syvä da kolmekymmenmetrii pitky ojites da "Brunon spiralin " kolme riädyy .Jalguniekoile tämä oli piäzemätöi vastus .Ga rotan komsorgu Afanasii Kolosov koval iänel käski dovarišoile valmistua brezentypalatkat da luadie "sildu " piikikkähäs raudulangas piäliči ."Sillas " poikki piästyy Kolosov puutui miinah , kudai otti hänel mollembat jallat . Mondu "sildua " luajittuu saldatat piästih suojushaudoih .Dovarišat nostettih Kolosovan da sivottih jallat .Hänen urhotego avai dorogan Anukseh , mies palkittih Ruskien Flavun ordenal .
Kniigois Karjalan frontan hyökkävysty kezäkuus vuvvennu 1944 sanotah Petroskoi-Svirin operatsiekse .Ga meijän mieles , oigieh olis sanuo sidä Sviri-Anuksen operatsiekse , sendäh ku meijän korpusan piätarkoituksennu oli Anuksen piirin da Anuksen linnan piästämine .
Ven’alazet voiskat hypättih mečäspäi Mägrätjoven rannale .Ga piästä toizeh randah ei suannuh – suomelazet räjähtettih sildu da se kaldavui huruah puoleh .Meijän saldatoil yksikai pidi piästä toizeh randah , heil pidi juosta sillan parzie myöte , a kohti heih ammuttih suomelazet .Mägriän kyläs kodilois istuttih suomelazet da ammuttih meih , heile abuh tuli ližiä .Miinanheittimis ambujat ruvettih ambumah vihamiehih ihan avvonazes kohtas …
Suomelazet räjähtettih sildu Anusjoves poikki da sildu , kudai matkai vokzualale .Se pakui jogeh da salbai sen .Suomelazet uitettih meččiä da parret nostih toine toizen piäle da ummattih jogi .Saldatat polgiettih läpettäjile da pyörijile parziloile da niilöi myöte piästih toizeh randah .
ILOTULET PIÄSTÄMIZEN KUNNIVOKSE
Oli vuvven 1944 poudu kezäkuun päivy .Svirin čuraspäi myöstyttih jälgimäzet suomelazet .Pyöril da mašinoil azettumata hyö matkattih edukädeh strojittuu oigiedu dorogua myöte bokittajen Anustu .Kodvazen peräs rubei nägymäh meijän saldattua .Äijät kyläläzet tuldih dorogale , tyttölöil oldih kukat käis , akat tuodih maiduo da kuda-midä syömisty .Joven toizel puolel naine krieppi nuaglazil flaguu koin čuppuh .Hänel ei olluh ruskiedu kangastu , flavukse häi pani oman ruskien pluat’an hernehil .
– Myö , 7-9 vuodizet Suudalan kylän brihačut , luajimmo voinumiehih niškoi oman kunnivotervehtyksen . Sil aigua jogahizel meis bovannu oli tovellizii miinoi , "’limonkoi " da tostu ammunduvehkehty .Kolme meis ehti loppie enzimäzen kluasan suomen školas , kudai oli Kuunilan pihal Anukses .Myö luajimmo omat ilotulet .Sil kerdua niken ei sattavunnuh , ku ennepäi jo tiezimmö : pidäy olla varavozeh oružoin kel .Enne sidä kolme meijän brihaččuu jo räjähtettih miinoil da kuoltih , erähil ei olluh sormii , erähät poltettih rožat da käit niilöin periä .Voinanlapset , yhtel sanal , mustelou Vasilii Kalinin .
DIVIIZIEN VETERUANOIN NEVVOSTOH NÄHTE
Meijän diviizies voijuičči äijy moskovalastu .Moskovas polkudovarišat piätettih luadie virralline Diviizien veteruanoin nevvosto , kuduan avul vois kerätä veteruanat yhteh .Moskovas Ostankinon kul’tuurupuustos joga vuottu ruvettih pidämäh desantniekoin vastavustu Suuren Voiton päivän aigah .Pidoh alalleh tuvvah voinuflaguloi da nevvoston piämies Jevgenii Aldohin ainos pidäy paginua .Veteruanat puaksuh pietäh urokkoi Moskovan školis , erähäs kai on diviizien muzei voinanaigazien eksponuatoinke .Valentin Sorvin pidäy mostu urokkua Anuksen školasgi .
Kezäkuun 23.päivänny 2014 Anuksenlinnan da Anuksen alovehen okkupatsies piästämizen pruazniekkupidoh Anukseh tuli vaigu kolme meijän diviizien veteruanua – polkovniekku A .Ščerbakov , seržantu V .Sorvin da saldattu K .Bakbergenov .Pruazniekkupivon aigua piettih miitingua saldatan mustopaččahan tyves , pivos piettih paginua Anuksen linnan herrat .Voinulapset – R .Fomina da Vasilii Kalinin musteltih voinua da Anuksen lohkon piästämisty .
Kerävynnyöt rahvas passiboittih veteruanoi , mustopaččahan tyveh pandih kukkua .Musto voinupäivis nygöigi eläy meijän sydämes .Myö ainos mustammo niidy , ket annettih oman hengen Karjalan muadu puolistajes da piästäjes .Teijän urhotego on kuolematoi .
Karjal – meijän verel, buite eläväl viel kastettu mua
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский