Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Uljana Tikkanen.
Ontajärven ta Öllölän välini ystävyš täytti 25 vuotta
Источник:
Uljana Tikkanen, Oma mua. № 24, 2017, с. 6
Uljana Tikkanen
Ontajärven ta Öllölän välini ystävyš täytti 25 vuotta
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Vuosišuan nellänneš pieni Ontajärven kylä on ystävyššuhtehissa šuomelaisen Öllölän kylän kera. Juhlatilaisuš piettih 16. kešäkuuta Ontajärveššä.
Mujejärven piirin Ontajärven kylä šeisou šamannimisen järven rannalla. Lähisenä kylänä on Rukajärvi. Molommissa kylissä vielä eläy rahvašta, kumpaset paissah varšinaiskarjalan etelämurrehta.
Ontajärveššä talvella eläy noin 20 ihmistä, a kešällä melkein joka pihašša on rahvašta. Lapšet käyväh omien vanhempien luokše šekä dačnikat tullah lepyämäh ta hoitamah peltoja. Hyö virkissetäh kylän elämyä.
Kesäkuun 16. päivänä kyläh tuli vierašta Šuomešta päin, šyynä oli Ontajärven ta Öllälän kylien ystävyššuhtehien 25. vuotispäivä.
– 1990-luvun alušša, konša Šuomen kaupunkit ta kylät ruvettih šolmimah ystävyššuhtehie Venäjän kylien kera, myö ajattelima, miksei meiläki löytyä karjalaista kylyä ystäväkši. Ta mie lähetin kirjasen Mujejärven piirin neuvoštoh, mistä tuli vaštauš, jotta Ontajärvi haluou tulla meijän yštäväkši. A šitä ennein myöhän mitänä emmä tietän Ontajärveštä, kertou turistimatkojen järještäjä ta lehtimieš Teuvo Kuivalainen.
Öllölän kylä on Šuomen Pohjois-Karjalašša, še niise on karjalaini kylä. Öllöläh kuuluu šamoin Ristivuara, missä eli runonlaulaja Petri Šemeikka. Öllölän šekä toisienki elinpaikkojen eläjie kučutah Ontajärveh kulttuurimatoilla, jotta tutuštuo Vienan kylän elämäh ta rahvahah. Tavallisešti šemmosilla matoilla käyväh ne, kumpasilla on karjalaisie juurie tahi kenen šukulaiset kuavuttih näillä mailla šovan aikana.
Juhlapäivän huomenekšella kylän naiset ta pruasniekan vierahat paissetah kalittoja ta keitinpiiraita. Kuni kost’at opaššuttih luatimah niitä ta kiukuašša kiehuttih potakat, mie pakauttelin Galina Martinovua. Naini tuli elämäh Ontajärveh 19-vuotisena ta juuri hiän šai šen kirjasen öllöläisiltä, šentäh kun ruato kylän johtajana.
– Konša Ontajärveh tuli kirjani šiitä, jotta Šuomen eryähän kylän eläjät halutah olla yštävinä Karjalan kylän kera, niin myö kirjuttima vaštaukšen ta šiitä niin ni rupesima kirjuttamah kirjasie toini toisella. Vuuvven 1992 kešäkuun 25. päivänä meijän kyläh tuli šuomelaisien enšimmäini joukko. Ativoja oli nellä ihmistä ta Teuvo Kuivalainen järješti tämän matan.
Vuuvvešta 1992 alkuan šemmosie matkoja ruvettih järještämäh joka vuosi ta karjalaisetki rikeneh käyväh šuomelaisien yštävien luokši. Vuosien mittah šynty kakši perehtä, kašvetah lapšet ta punukat, kumpaset peritäh vanhemmilta kahen muan yštävyttä.
Ontajärven yštävät Šuomen puolelta autettih kylyä piäššä Mikro-Tacis -projektih. Niillä šuatuilla rahoilla kyläläiset piettih Ontajärveššä korjauštöitä šekä kunnoššettih turistimatkoja lähellä olijih vanhoih kylih ta Pietari Šuuren aikasih vaškikaivokših, oššettih kankašpuut šekä uutta tekniikkua pruasniekkojen järještämistä varoin.
Kyläjuhlija järješšetäh šeiččemen Ontajärven naista, kaikin hyö ollah Oma ranta -lauluryhmän ošallistujat ta kylän aktivistit. Ryhmän ohjuajana on Nadežda Makarova.
Ontajärven kylällä on oma lippu. Kylän simvoliloina ollah päiväni, meččä ta lahna, kumpaista Ontajärven järveššä puuttuu hyvin äijän. Lippu juhlallisešti noššettih kylän keškuštašša, Kulttuuritalon lähellä.
Yštävyššuhtehien 25-vuotispäivällä omissetun juhlan ohjelma jatku Kulttuuritalon lavalla. Pruasniekašša šai kuulla Oma ranta -ryhmän lauluja karjalan ta venäjän kielillä. Šamoin šiinä myönnettih muistomitalija, kiitoškirjasie ta lahjoja niillä, ket kaikki nämä vuuvvet on auttan yštävyššuhtehien kehittymistä.
Konša isännät kaimattih omie vierahie, ni yštävällisešti kučuttih heitä Ontajärven kylän 420-vuotisjuhlah, kumpaista ruvetah pruasnuimah 8. heinäkuuta.