ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Arina Timonen. Muinoiskalmisto löyty Vienan Kemin kirikön paikalta

Arina Timonen

Muinoiskalmisto löyty Vienan Kemin kirikön paikalta

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kemin Uspenjan kirikkö oli rakennettu 1711 vuotena šamannimisen palannuon kirikön tilalla Pohjoisšovašša voiton kunnivokši. Kirikkö šai arhitektuurini muistomerkki -statussan federalisella tašolla ta oli muutoma kerta restauroitu. Vuotena 2004 oli otettu käyttöh Kemin kaupunkilla omissettu 10 rupl’an raha, min takapuolella on kuvattu Uspenjan kirikkö.
Enšimmäiset restaurointityöt oli pietty kiriköššä XIX vuosišuan lopušša. Šiitä, 1950-luvun alušša niitä piettih arhitektori Aleksanteri Opolovnikovin joholla. XIX vuosišuan lopulta ollut kirikön ulkolauvotuš šuatih pois 1960 vuoteh männeššä, šamalla šuatih entiseh kuntoh portahat šekä restauroitih šisätiloja. 1970-luvulla vaihettih lahonnuita venččöjä, korjattih latetta, vaihettih vuarnašta ta vuorilautoja kupoliloissa ta vahvissettih šalvošta.
Kevyällä 2016 Uspenjan kirikkyö ruvettih restauroimah šillä tavoin, jotta kakennuš purettih kokonah. Hirret vejettih kentällä, missä uuvveštah ruvettih noštamah kirikkyö, lahonnuijen hiršijen tilah pantih uušie hiršijä. Kirikön peruštan nellä alimmaista venččyä on veššetty uušista hiršilöistä. Muutoman vuuvven piäštä uuvvet hirret tummetah päivänpaissošša ta tullah šamanvärisiksi, niin kuin ni 300 vuuvven vanhat hiršit. Šamoin šuunnitellah panna uuvvet lepänlevyt kirikön kupoliloih ta katokših.
Kemin Uspenjan kirikön restaurointitöitä toteuttau piiteriläini Gotland-järještö. Ruato on Karjalan tašavallan kulttuuriministerijön tarkaššukšella.
Restaurointityöt oli šuunniteltu lopettua šajekuušša 2017, no vuottamatoin löytö muutti alkuperäsen šunnitelman. Šykyšyllä 2016 rakentajat ruvettih šiirtämäh kirikön ympärillä olijua aitua ta löyvettih muašta luita.
Uspenjan kirikön piäpappi, Solovetskin manasterin Kemin perintötilojen igumeni Simeon kertou, jotta paikalliset eläjät varmašti hokšattih, jotta tällä paikalla oli kalmismua jo XVI vuosišualla. Entini kirikkö, mi oli tällä paikalla, oli nykyistä kirikkyö pienempi. Vainaita hauvattih šen viereh. Vuotena 1717 uuvveštah rakennettu kirikkö on pinta-alaltah šuurempi ta on rakennettu juštih hautaušmualla.
Hyvä, kun entini hautaušmua on löyvetty. Nyt myö voimma ašettua tänne kumarrušrissin ta rupiemma pitämäh jumalanpalvelukšie tuonilmah šiirtynyijen meijän kantatuattojen kunnivokši, kumpaset on hauvattu tällä paikalla, šano Uspenjan kirikön piäpappi.
Arvelut muinoiskalmismuanolomaššaološta muututtih tovellisuokši: kaivaušruatojen aikana kirikön alovehella muašta ruvettih noštamah luita šuurin miärin. Tämän vuuvven oraškuušša ruvettih kaivamah kaivuo peruštan alla ta löyvettih piäkallojaki. Yhen piäkallon piällä oli šäilytty kaššatki. Muašta šamoin on noššettu hauvattujen vuatekappalehie.
Restaurointityöt on pietytty. Kirikön alovehella nyt pietäh arheologisie kaivaukšie, kumpasien aikana puhaššetah peruštan alla olijua kaivuo, šuahah šelvillä hautojen miärä ta piätetäh, mitein tätä muinoista muistomerkkie ruvetah tutkimah ielläh.
Venäjän Tietoakatemijan ainehellisen kulttuurin instituutin tutkija Roman Filipenko mainičči, jotta tällä kalmismualla hauvattih ennein Petri Šuuren aikua. Onnakko nyt on vaikie šanuo, kuin vanha tämä kalmismua on.
Arheologisien kaivaukšien lopetettuo šillä paikalla valetah kirikön perušta ta šinne šiirretäh puuarhitektuurin muistomerkin šalvoš. Kirikön rakennuš noššetah uuvveštah vanhalla paikalla. Löyvetyt jiännökšet kerätäh yhteh ta hauvatah kirikön alovehella oikieuškosien tapojen mukah.