Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nerot ollah kai keral
Nerot ollah kai keral
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Mennyön
kahten vuvven aigua Kielen , literatuuran da histourien instituutan tutkijoil ruavon ual oli suuri projektu “Rahvahanrunohuon tiedäjät : elektronnoi tiedosanakniigu ”.Piätarkoituksennu oli löydiä arhiivois tieduo karjalazis da ven’alazis runoloin - da suarnoinsanelijoin maltajis , kuduat elettih mennyön vuozisuan 30-50 vuozil .Kaikkiedah täl aigua valmistetus luvettelos on läs 190 hengie .Suurin vuitti on Anuksen , Vienan da Keskikarjalan karjalastu , sen ližäkse on kymmenäine vepsälästy da 65 ven’alastu .Jogahizele erikseh on luajittu oma sivu , sih on pandu tieduo heijän elaijas , kuvii da repertuaruluvettelo .Hyvinny ezimerkilöinny ollah skaniiruitut arhiivudokumentat : eloskerrot , bumuagale 1930-luvul kirjutetut runopajot da suarnat .Voibi kuultagi rahvahanrunohuon maltajien iändy , ku niidy löydynöy Instituutan iäniarhiivan fondois .Tuttavuo täh mieldykiinnittäjäh ainehistoh voibi Kielen , literatuuran da histourien saital , elektronnoi sanakniigu löydyy adresil illh .ru/KC2/ .Tarvittavua tieduo voibi eččie alovehen da nimen avul .Täs löydyy kaikenmostu materjualua nerokkahis sugulazis , oman kylän eläjis libo muite oman čupun karjalazis , ennevahnallizes elaijas da tazavallan histouries .Myö mielihyväl vuotammo saitan käyttäjii .
DOROFEJEV ANDREI F’ODOROVIČ
Minä rodiimmos Vieljärven rajonas , Vieljärven Pogostal 1885 vuvvel maloimuššoin seredn’akoin perehes .Školan kävyin nelli vuottu .Konzu minul oli yheksä vuottu , zavodin soittuo kandelehel .Jalles školuo ruavoin krestjanskoi ruadoloi .Konzu minul tuli 13 vuottu , kuoli tuottoi , minä jäin ižändäkse kodih .Pereh sil aigua oli kolmes henges : muamo , sizär da minä .Konzu minul täydyi kaksikymmen vuottu , kuoli muomo i sizär brušnoi tiifan periä .A sit minä pyhäkeskes sidä vuottu nain , otin mučoikse neidizen krestjanskois perehes , Kinnermän kyläs .Terväh rodih poigu .Vuvven kaheksan kuun peräs otettih saldatakse .Sluužin kolme vuottu Piiteris leibgvardies Izmailovskois polkas .Sluužijes t’orkattih bokat , äijäl pidi varata načalstvua .Jälles sidä tulin kodih i ruovoin krestjanskolois ruodolois .Poigu minul oli kuolluh , no poskolko mučoi jäi kohtuine , ga oli hengis tytär .Kahten vuvven peräs otettih järilleh Piiterih , kus sluužin kuun .Sit opai ruavoin kois kaksi vuottu , sen jälles minuu otettih Germanskoil voinal , kus olin kolme vuottu .Sit tulin kodih .Graždanskoin voinan aigah minä kaksi kuudu olin rotnoinnu komandierannu i opastuin vseobšoil obučieniel budušoi krasnogvardeitsoi .Graždanskoil voinal en učastvuinnuh sentäh ku olin ribakannu i tervehys oli paha .Jälles sidä täh aigassah ruavoin kolhozas .Hengis minul on nelli lastu : kaksi poigua i kaksi tytärdy .Poijat ruatah mieros , a tyttäret ollah miehel .Maltan soitandua kandelehel erähii pajoloi , častuškoi , suarnoi , anekdottoi i muga ielleh .
30.05.39
Kirjutti Samsonov
Tiedoarhivu , fondu 1, luvettelo 2, kollektsii 155, kogomus 1, listat 47-51
LARIONOV F’ODOR LEONTJEVIČ
Larionov Huoti Levoškan poigu .
Šyntyn olen Kalevalan piirissä (entini Uhtuan piiri ) Šuapaš selsovetašša Šuapan Šallin kyläššä .Šynnyin 1910.Meitä oli perehtä 10 henkie .Nelli poikua , nelli tyttyö .Tuatto da muamo .Miän talo oli keškivarakaš .Miula oli kahekšan vuotta kun läksin käymäh venälaistä kouluo .Kävin kakši nedälii .1921 vuoteh ašti olin koulutta . 21 vuotena tuatto miun vei Šuomeh , a muu pereh jäi kodih , kahekšan hengie . Šiitä mie läksin kouluh Šuomešša .Kävin kakši nedälii keittokouluo .Šiitä mie läksin kanšankouluh .Mie kävin šiih kanšakouluh 2 luokkua .Heitin käymäh poikeš Olikšilla kahtakymmeneh nelläh diädöin luona .Hän rubei poikeš šuorimah Karjalah .Mie šanoin diädöiläni , että ota šie milmah Karjalah .No šiitä hän miun otti .1924 vuotena tulima Karjalah . Tulima kevyällä muamon luokše Šuamaššelleh .Diädöini ei elän miän kera yheššä .Olin muamoni luona kešäkuun ašti .Miän talošta on toih puoli kilometrie bohatta , hän luadi uutta kodii .Mie šanoin muamollani , että työnnä šie milmani hot’ minne ruatoh .Muamo šanou , kunne šie mänet ?Mie läksin , lähen šen bohatan luokše .Mie kyšyn , eikö ole mitä šiula ruatuo ?Hän šanou : “En tiijä mitä nyt anduo .”Duumaičči kuiteski 2 čuasuo , šiitä šanou , voin mie sinuo ottuo .Miula oli nellätosta vuotta .Mie panen šinuu lastu dorožimah .Mie rubein ruatamah .Ruavoin mie šinä piänä čuassu kymmenessäh iltah .Tulin kodih illalla , šanoin muamollani : “Otti ruatoh bohatta .”Toisena piänä läksin huomenekšella čuassu viisi aikah .Niin minä nedälin .Menen jo häneldä den’gua kyšymäh .Hän otti čotat , kyšyy , mintä päivyökä šie ruavoit .Šanoin : “Šeiččemen .”Ei kyšyn minulta , äijänkö pitäy .Otti da laški čottah kakši da puoli rubl’uo laški nedälištä .Mänen kodih .Šanon muamollani : “Šain kakši i puoli rubl’uo .En mie enämbyä lähe hänel ruadamah .”Muamo kyšyy : “Kunneka šie lähet ?”Mie šanon : “Mie lähen nyt spluavah .”Mie läkšin da olin šen koko kešän šielä .Miula pantih spluavašša kolmaš kategoria .Mie šain päiväššä kolme rubl’uo .Tulin spluavašta kodih .Šen šykyšyn olin koissa .Da lähtin talvehel hirren vetoh yhellä krestjaninalla .Mie rubein šiitä ajamah , a iče izändä rubei leikkuamah .Olin šielä puolen talvie .Tulin kodih .Tuatto oli tullun talvella 1925 vuoteh kodih .“Missä šie olet ollun ?” kyšyy tuatto .Mie šanoin : “Mie olin hirren vevošša dai vielä lähen .”Tuatto šanou : “Ole šie nyt koissa , mie lähen ”.Läksi , a mie palkkuo en kyšyn krestjaninalta , min hiän makšau .Tuatto ruato keviän šuate hirrin vevošša .Tuli kodih , šiitä lähtöy izännän luo .Izändä rupei palkkuo makšamah .Miula hän makšo 100 rubl’uo puolelda talvelda .Tuatollani makšo 170 rubl’uo .Tuossu kešäksi uittoh .Šiitä šuate mie ruavoin joga talvie mečäššä , a kešät uitošša 1932 vuoteh šuate .Miuldani muamo kuoli 31 vuodena .Šiitä mie läksin prizivah kuukauvekši .Kuukauven olin , tulin kodih .Tuatto otti toizen naizen .Mie olin šiinä kešäh šuate .Mie otin naizen .Tuatollani šanoin , että mie eruon šinušta .Hän šanou , mindäh .Šendäh , että en haluo mie elyä šiun keralla .Aloin elyö yksinäni .Elin kodvazen , tuatollani annoin pakkointyötä .Šiitä tuatto oli pakkotyöššä puolen vuotta .Hänellä annettih pakkotyö šiitä , kun otti dol’uo Karjalan kapinah .Mie olin yksinäni , en kasaičindy enämbi tuattohoni .Niin elin 1937 vuodeh šuati .Tuotto šiitä kuoli .Miuda suudittih huligansšvašta kahekši vuvvekši .Mie olin šielä vuvven kolme kuukautta .Šiitä ei laskettu enembän Kalevalan piirih .Mie ruavoin Kemin hirren vedoh .Vyärällä (Äijyö kačella ).Nyt on lapši .Toizeh on pakšuna naini .
Milma tänne kučuttih 25 päivä starinoida šanomah (suudittih viinin juonista , toraima vähäzen Šuopaššalmella ).Muissan 35 starinuo , šen lišäksi 13 arbaitukšie , 5 šananlaškuja .Starinat enimmät kuulin veikolda , akoilda da ukkoilda Šuopaššalmessa Piävuoran punktilla , enimmän ošan 1935 vuotena .Šiitä ennen tiezin , no vähän .Suudittu mie olin Louhella Uvvella Kiestingin ratalla , Laperilla .
Tiedoarhiivu , fondu 1, luvettelo 2, kollektsii 155, kogomus 1, listat 103-110
Nerot ollah kai keral
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский