Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Natto Varpuni.
Mielikuvituš on tietoja tärkiempi
Источник:
Oma mua. № 2, 2018, с. 5
Natto Varpuni
Mielikuvituš on tietoja tärkiempi
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Taiteilija Vladimir Fomin on tunnettu persona Venäjällä ta ulkomaillaki. Hänen värikkähät ta ainutluatuset mualaukšet košetah šilmie, mieltä ta šyväintä. Niitä voit kačella tarkkah pitän aikua. Niissä on Fominin mieltä ta erikoista taikamaista muajilmua, mitä mieki košetin taiteilijan läššäollešša.
Vladimir Fominin kera myö olemma internettiyštävie VKsosialiverkošša. Konša luvin mistä lienöy internetistä, jotta hiän täyttäy 55 vuotta, niin heti tuli ajatuš: “Vot kun on hyvä šyy tuttavuštuo tähä legendariseh taiteilijah, kirjuttua häneštä juttu ta näin ni onnitella häntä šyntymäpäivällä”. Vladimir Nikolajevič šuoštu pakinah ta mie tulin hänen luo diktofoni kiäššä.
Vladimir ta hänen puoliso Natalja heti tarittih čäijytkahvit ta vieläi borššie.
– Miun šuvušša muamon puolešta on čikanoja, Natalja šelitti. – Heilä on tapana tarita vierahilla keittuo. Keitto on parašta, millä voit kostittua ta šillä näyttyä omua vierahanvaraisutta.
Ka miula enemmän himotti henkellistä ruokua. Myö mänimä huoneheh, missä Vladimir Nikolajevič luou omie mualaukšie.
Pyhä Georg ios Voittaja
Vladimir Fomin on šyntyn Siperin Tomskissa 14. pakkaiskuuta 1963. Pereheššä oli kolme poikua. Lapšuošta šuaten kaikki kolme piiruššettih kuta mitäki. Kerran tuatto tuli ruavošta ta šano, jotta heijän työpaikalla on ilmotettu lapšien piiruššukšien kilpailu ta pyritti Vladimirie piiruštamah mitänih šitä kilpailuo varoin.
– Mie šiih aikah opaššuin viijennellä luokalla, taiteilija muisteli. – Šilloin mie jo piiruššin ta yritin kehittyä tätä neruo. Muissan, kun šain käteh eryähän kirjan taitehešta ta nävin šiinä Pyhä Georgios Voittajan ikonin. Tämä ikoni niin šuurešti vaikutti miun kuvitukšeh ta šieluh, jotta mie piätin piiruštua šen kilpailuh. Pitäy mainita, jotta še tapahtu Neuvoštoliiton aikana, a tuatto oli puoluvehen jäšen. Tuatto pyritti milma piiruštamah toista piiruššušta, konša näki, mitä mie piiruššin. Hiän ei tahton viijä šitä kilpailuh, šentäh kun oli kommunisti. Mie kieltäyvyin. Tuatolla ei jiänyn mitänä muuta, kun vain ottua šen ikonin piiruššuš. Šiinä kilpailušša miun työ šai toisen šijan.
Nuorena ollešša Vladimir Fomin luki äijän kirjoja taitehešta ta taiteilijista. Hiän tutki tunnettujen taiteilijien elämäkertoja. Fominin mielitaiteilija on Andrei Russo. Taiteilija ylen äijän matkušti Venäjyä myöten, kaččo arhitektuurin muistomerkkijä ta kirikköjä. Fomin oli eččimäššä omua tyylie ta omua mualauštapua.
– Issuin kirjaštošša ta luvin kirjoja taitehešta, ta aina pijin mieleššä ajatušta: “Antakkua miula miun tyyli”. Konša rupesin ajelomah muata myöten ta kaččomah rakennukšie, mualaukšie ta muuta taitehta, niin rupesin tuntomah, mi on miun oma ta min voisin omakšuo, a mi on miula aivan vierašta, taiteilija šano.
Vapuakši taiteilijakši Vladimir Fomin opaštu ammattiopistošša taiteilijajalokivišepäkši kolme vuotta, ieššä oli vielä kakši, ka taiteilija ymmärti, jotta diplomin šuamini ei tarkota nerojen ta tietojen šuamista. Hiän piätti tulla vapuakši taiteilijakši ta jätti opiston.
– Piätin niin, šentäh kun en kuvitellun šelkiešti, mitä še tarkottau ta mitein vapua taiteilija eläy, Fomin kerto. – Jätin opiston ta jouvuin elättämäh iččietäni ilman vanhempien kannatušta.
Alušta Vladimir Fomin ruato tehtahalla taiteilija-koristajana, šiitä kuormittajana, šiitä tuli opaštumah aikuhisien iltataitehkouluh. Konša taiteilija tuli Petroskoih, hiän lapšellisešti ajatteli, jotta rupieu mualuamah, mitä iče tahtou ta šiinä tyylissä, mi hänellä on oma (Etujoukon koulun lubok-tyylissä). Elämä taričči hänellä toista.
– Vapuana taiteilijana olen köyhä mieš, miula ei ole miljonie dollarie, šanou muasteri. – Ihmiset šanotah: “Volod’a, šie tahot mualata tätä, a oman piän elättämisekši pitäy mualata tuota. Mualua še, mitä myö kyšymmä, myö šiula makšamma”. Näin mualuan tilaukšista. Kiži-šarjan näyttely oli 1995 vuotena. Šiitä šain hyvän palkan, miula tuli mahollisuš kehittyä omua neruo eikä ajatella ruuvvan šuamista. Šiitä milma pyritettih kuvittamah Kalevala-eepossa.
Vladimir Fominin mualaukšie on esitetty Venäjällä, Šuomešša, Ruočissa, Norjašša, Šakšašša, Yhyšvalloissa. Hänen 700 mualaušta on eri maijen musejo- ta yksityiskokoelmissa. Nyt taiteilija mualuau kahekšan – yhekšän tauluo vuuvvešša. Fominin mualaukšien koko on epätavallista, taiteilija opaštu luatimah niijen apurunkoja ta i panomah kankahalla pohjamualie.
– Taitehkaupoissa myynnissä olijat apurunkot ollah standarttikokoset, esim. 40x50 šenttie tai 60x80 šenttie, taiteilijan naini Natalja šano. – Konša Vladimir miettiy uutta mualaušta, hiän enšin piiruštau šen eskiisin paperilla ta laškou taulun kovot. Uuši mualauš tarviččou esim. 40x55 šentin kokoista apurunkuo. Mie kyšyn häneltä: “Etkö šie vois lyhentyä mualaušta viijekši šentiksi? Šehän šiula on paperilla piiruššettu, muuta šitä vähäni”. “En voi, tarvičen joka šenttie”.
Taiteilijalla oli 41 yksityisnäyttelyö. Hiän iče hoitau niijen järještämistä, mualaukšien kulettamista ta muitaki kyšymykšie, mit kuulutah täh prosessih. Näyttelyn järještämini esim. Pariisissa makšau 6000 dollarie. Mistä taiteilija ottau tämmösen šumman? Hiän mualuau. Vladimir Fominin mualaukšet ollah kallehie. Ka šuuremman ošan palkašta taiteilija panou uran kehittämiseh ta näyttelyjen järještämiseh.
Vladimir ta Natalja Taiteilijalla oli näyttely Šuomen Savonlinnašša. Natalja šilloin ruato Valtijollisešša tilaštotiijon viraštošša. Hänellä oli äijän työtä ta hiän ei voinun šuattua Vladimirie tuon matan aikana. Onnakko naini piätti tulla Savonlinnah vaikkapa muutomakši tunniksi, jotta šuaha kaččuo näyttelyn. Hiän läksi šinne peitočči. Vladimir ei tietän, jotta hiän on tulošša.
– Aššuin näyttelyšalih ta aivan humalluin kuvien miäräštä, Natalja muisteli. — En ole konšana nähnyn niin äijän Vladimirin kuvie šamašša kohašša. Kuvat oltih vielä taitavašti riputettu šeinillä: aššuin šiämeh ta enšimmäisekši huomasin Neičyt Marian mualaukšen. Tämä taulu on yksityiskokoelmašša Šuomešša, meilä ei ole šen valokuvuakana. Šiinä näyttelyššä nävin omin šilmin mielimualaukšie, mitä ennein en ole nähnyn realielämäššä. Mie aššuin šalie myöten: šiinä on niin äijän kuvie ta kaikki ne, mistä mie tykkyän. Mie šain oikien kulttuurišokin, šiitä pikkuhil’l’ua rupesin tottumah, jotta šamašša paikašša on niin äijän Vladimirie.
Vladimir Fomin ta Natalja Bičkova on oltu yheššä kuuši vuotta. Natalja nimittäy iččie “Kuun toisekši puolekši”. Hiän on Fominin tuotannon monivuotini ihailija. Ammatiltah Natalja on lehtimieš. Nyt hiän pakauttelou taiteilijua ta kirjuttau monografijua Fominin lubok-tyylistä. Lisäten toini toista Natalja ta Vladimir kerrottih omašta tuttavuštumisešta.
– Kerran, konša vielä ruavoin tilaštotiijon viraštošša, miun piti käyvä KT:n halličukšešša, Natalja kerto. — Läksin töistä aštumalla Leninin prospektie myöten alašpäin, Onegan šuuntah. Aššuin asiellisena: kaunehešša puvušša, korkiekantasissa kenkissä nahkalaukku kiäššä ta huomasin, jotta Petroskoin legenda – Vladimir Fomin — aštuu miula vaštah. Miun niin himotti tuttavuštuo häneh, ka ei ollun mitänä aihetta, mistä voisima paissa. Olima vain internettiyštävie, ka še ei tarkota mitänä. Mie koputin hänen vkontakteyštävih, jotta olis mahollisuš kaččuo hänen mualaukšie. Aššuin näissä ajatukšissa ta vot-vot jo mänisimä toini toista kyličči. Viereššä ei ollun ketänä muuta, vain tunšin kuin miun šelkäh, lapaluijen välih, šiihi, mistä šiivet kašvetah, ikäh kuin kennih olis työntän nyrkillä. Jalkani nyrvähty ta mie šorruin Vladimirin rinnalla. Virkamiehenä ollešša mie olen tottun esittämäh iččie virallisešti, niin tälläki kertua šanoin: “Bičkova. Natalja Valentinovna.” Hiän hämmäšty ta šano: “Vladimir”.
Natalja ta Vladimir tultih hyvih välilöih. Fomin kučču Nataljan omah 49-vuotispäiväh ta pivon aikana šano naisella, jotta tahtou mualata hänellä kuvan.
– Yhenkö? vaštasi Natalja täh ehotukšeh. – Miksi miula yksi Fominin kuva, kun miula on jo koko Vladimir Fomin.