Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kappaleh entiseštä Karjalašta šäilyy loittosešša Amerikašša
Kappaleh entiseštä Karjalašta šäilyy loittosešša Amerikašša
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Oma
Mua -lehen aikasemmissa numeroissa olemma jo kirjuttan niistä karjalaisista , kumpaset piäštih tutuštumah Amerikkah Aukie muajilma -ohjelman kautti .Viime šykyšynä šemmoni mahollisuš šuatih kakši nuorta ammattimieštä Petroskoista – Kanšallisen musejon ruataja Tatjana Berdaševa ta Kielen , kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkija Marija Kundoz’orova .Matan jälkeh hyö kerrottih meilä omie vaikultemie , mitä šuatih nähä ta kokie muajilman toisella manterehella kymmenen matkapäivän aikana .
Meijän matan enšimmäini päivä alko Washingtonissa , missä ohjelman ošallistujilla oli järješšetty yhtehini tilaisuš Yhyšvaltojen Kongressin kirjaštošša .Šielä tapasima muita matan ošallistujie .Hyö oli tultu eri puolilta Venäjyä .Tavallah kaikki ošallistujat juatah eri ryhmih , kumpasilla on omat ohjelmat .Meijän ryhmän ohjelmana oli "Kantarahvahat ” ta šiinä oli viisi henkie : miän lisäkši oli vielä kakši nuorta ihmistä Udmurtijašta ta yksi Komin tašavallašta .Alušta meilä piettih oppiretki kirjaštuo myöten .Še on muajilman šuurin kirjašto , šillä on valtavat fondit ta šuuri joukko ihmistä on tutkimašša niitä .Kirjaštošta ei šua lainata kirjoja kotih , voit lukie niitä vain paikan piällä , šentäh kirjašton tiloissa toimiu yhteheš 23 lukušalie .Kirjašto kuitenki pyrkiy avoimuteh .Valtava oša šen fondiloista on jo šiirretty digitalimuotoh .
Kongressin kirjašto ei ole yksistäh kirjojen šäilyttämispaikka , še on ičeasiešša šuuri instituutti , tietokeškuš .Tiälä kehitetäh ta toteutetah erilaisie ohjelmie ta ”Open World ” on yksi šemmosista ohjelmista .
Meilä näytettih enšimmäisie värivalokuvie Karjalašta , mit ollah šäilöššä täššä kirjaštošša .Čuarivalokuvuaja Sergei Prokudin-Gorski oli luatin niitä valokuvie 1916 vuotena .Šilloin hiän šai tehtäväkšeh valokuvata Muurmannin rautatien rakentamista .Valokuvuaja oli ajan halki melkein koko Karjalan .Kuvien joukošša on Kemi , Belomorski , Karhumäki , Petroskoi ta muut paikat .Vallankumoukšen jälkeh Prokudin-Gorski kerkisi muuttua pois Venäjältä .Loppuelämäh valokuvuaja eli Ranškašša , a hänen valokuvat ihmehellisellä tavalla jouvuttih Yhyšvaltojen Kongressin kirjašton fondiloih .
Sergei Prokudin-Gorski
Venäläini valokuavuaja , hiimikko , Dmitri Mendelejevin opaštuja , kekšijä , opaštaja ta yhteiskuntavaikuttaja Prokudin-Gorski šynty 1863 vuotena Vladimirin gubernijašša .Koulutukšeltah hiimikko hiän oli omistan elämäh valokuvauštuotannon kehittämisellä .Hänen opaštajina oltih Piiterin , Berlinin ta Pariisin tunnetut tutkijat .Prokudin-Gorski enšimmäisenä Venäjällä rupesi eistämäh värivalokuvuamista .Valokuvuaja oli kekšin oman värikuvien luatimiskeinon .Omien ainutluatusien tutkimukšien pohjalla Prokudin-Gorski oli šuanun patentin väridiakuvien tuotantoh ta värifilmien šuunnitteluh .Vuotena 1908 Prokudin-Gorski oli kekšin ta kehittän mahtavan projektin , kumpasen tarkotukšena oli värivalokuvien kautti tutuššuttua ihmisie šilloseh Venäjäh : šen kulttuurih , istorijah ta modernisointih .Vuotena 1909 valokuavuaja piäsi čuari Nikolai II vaštahotolla ta šai čuarilta tehtävän luatie valokuvauššarjan Venäjän eri alovehien elämäštä .Työtarkotukših valokuvuajalla oli annettu rautatievaunu , kumpasešša oli kaikki laittehet valokuvuamista ta valokuvien luatimista varoin .Vuosina 1909–1916 Prokudin-Gorski oli kierrellyn Venäjän valtavan ošan : hiän valokuvasi vanhoja kirikköjä , manasterija , tehtahie , kaupunkien ta kylien näkyjä , eläjien arkisie hommie .Tämän työn rinnalla Prokudin-Gorski piti lukusie luventoja ta kerto valokuvuamisen erikoisukšista .Kešällä 1916 hiän šuoritti viimesen matan , kumpasen aikana valokuvasi Muurmannin rautaitietä ta Solovetskin šuarija .Hänen viimeni valokuvanäyttely oli järješšetty 19.kevätkuuta 1918 Talvidvorčašša .Vuotena 1918 hiän muutti Venäjältä enšin Norjah , šiitä Enklantih .Myöhemmin šiirty vakituisešti elämäh Ranškah .Prokudin-Gorski kuoli Pariisissa 1944 vuotena .Hänet hauvattih venäläisellä kalmismualla Sainte-Geneviève-des-Bois .
Kappaleh entiseštä Karjalašta šäilyy loittosešša Amerikašša
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский