Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Erähiči kyläs
Erähiči kyläs
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Tavan
mugah Man’a-buabo havačui aijoi huondeksel .Häi kačahtih ikkunah – pihal oli pimei da oli pannuh lundu .Inehmine lähti keitändypertih da rubei kolaittamah kost’urkazii .Čirkni spičkan da sytytti tuohtu – hallot oldih lad’d’attu päččih jo illal .Tuohi pričkoi da tuli vesseläh rubei nuolemah kuivii halgozii .Vahnu inehmine otti labjan da lähti pihale suomimah lundu .Kodazes havačui Pirat-koiru .Se tuli omas sijas , venyttellen da hyväs mieles rubei lekuttamah händiä .
– No midäbo ? Eigo ole vilu ?Muga äijy lundu on pannuh , kusbo nygöi vägie suaja , kai suomie , pagizi buabo koiranke .
Pirat rounoku vastai emändäle haukkumal .
Emändy rubei suomimah lundu troppazil .Sit häi azetui huogavumah da rubei tarkah kaččelemah , palaugo tuli Lukerjan kois , nouzougo savu Makarjevnan koin truvaspäi .Passibo , Syöttäi , tuli palau dai savu nouzou , ollah hengis susiedat .Kuni buabo suomi lundu , lähälolijas pihas kolistih rengit – Luša tuli kaivole .
– Lu-u-uša , tule čuajuu juomah ! kirgui Man’a .
– Tule-en , Man’a , vastai susiedu . Kodih tulduu Man’a rubei keittämäh rokkua da pastamah čupukkua .Čuasun peräs Man’alluo tuli Lukerja , a sen jälles Makarjevnagi .
Buabat istuttihes juomah čuajuu da ruvettih pagizemah :
– Muga äijy lundu on tänävuon , odva suomin lumet pihas , sanoi Man’a .
– Vikse keviäl rodieu äijy vetty , vastai Makarjevna .
– Talvi on lumikas , äijy vetty tulou , ga hyvä uudinegi kazvau , virkoi Luša-susiedu .
– A-voi-voi , Luška , ongo hos vägie ogrodoi istuttua ? vastai Man’a .
– Min verran maltammo , sen verran istutammogi , kovah sanoi Makarjevna .
– Tottu sanot , selgiä voijammo , da hil’l’akkazin istutammo , hengähtih Man’a-buabo .
– Man’a , vala vie hiilavua čuajuu , ylen magiet čupukat pastoit , sanoi Luša .
– Man’aine , minulegi vala čuajuu , sanoi Makarjevna da oijendi oman čuaškan .
Man’a-buabo lähti valamah čuajuu dovarišoile .
Buabat elettih täs kyläs kogo ijän da roittihes buite omat toine toizele .Akat juattih hädiä da ozua .Enne kaikil heil oldih perehet , ga elaijan lopus hyö jiädih yksinäh .Lapset kazvettih da lähtiettih elämäh linnah , ukot kuoltih .
– A-voi-voi , minulehäi egläi soitti Vas’ka , se bobuli lespromhozaspäi . Häi uskaldi tuvva minule hallattuu halguo , mustoitti Makarjevna .
– Minä duumaičin , häi tahtoi tulla koziččemah sinuu , rubei nagramah Lukerja .
Man’a-buabo muhizi , Makarjevnahäi istui vaikkani , buite nimidä ei kuulluh .
– Äijängo maksetah hallatut hallot ? kyzyi Man’a .
– Kaheksa tuhattu nelläs kuubas .
– Moizet kallehet ollah , kai penzii halgoloih menöy , rubei hengästelemähes Lukerja .
– Tuhukuus minule täydyy 80 vuottu . Sanotah , ku viizi tuhattu ližätäh penzieh , vastai Makarjevna .– Vot silloigi maksan Vas’ka-bobulile .
– Ga , vilus pertis ethäi rubie istumah , sanoi Lukerja .
– Kuulkua , mennyt nedälil poštankandai Lidka sanoi , ku Viselki-kyläs Kat’a-vazoinhoidai juovui surmassah , musteli Man’a .
– Kačos , raukku ! A kuibo se rodih ?pahelzi Lukerja .
– Lidka sanoi , häi pani päčit lämmäh dai salbai net . Iče kylyh lähti , a pezevyttyy vieri divanale dai uinoi .., kerdoi Man’abuabo .
– A-voi-voi ! Meijän elaigu on moine ennustamatoi .Rauhoita , Syöttäi , raba boožeidu Katerinua da prosti hänele kai riähkät .Amin’ , sanoi Makarjevna da risti silmät obrazan ies , kudai ripui keitändypertin čupus .
– Riähkättömänny lähti Katerina toizele ilmale , sanoi Man’a .
Akat ristittih silmät obrazan ies .
– Oh , susiedazet , pruazniekkuhäi on terväh . Kenenbo kois vastavummo ?kyzyi Makarjevna .
– Minulluo , minun vuoro rodieu , vastai Lukerja .
– Kuustu rubiemmogo azettamah ? kačoi akkoih Man’a .
– Tiettäväine , pienen azetammo .
– Ogrodan tagan kazvau pieni kuuzi , sengi kuammo . Kačommo televiizorua , pajatammo pajoloi , muga ?kyzyi Luša .
Susiedat kallattih piädy .
– A midäbo valmistammo syödäväkse ? Olivje-saluatango ?Havvommogo kartohkua ?Suolattuu ogurčua da muijoitettuu kapustuagi ližäkse ?Pastatgo piiruadu , Makarjevna ?
– Pastan kapustu -, buolu - da gribapiiruat , vastai Makarjevna . Mugai sovittih .
– Rubiemmogo kylyy lämmittämäh enne pruazniekkua ? kyzyi Man’a .
– Kylyy lämmitämmö vältämättäh , on nengoine zakon ... sanoi Luša , ga Makarjevna lekutti piädy .
– Oh , kuldazet , pidäy poštale kävvä , työndiä lapsile dengua linnah , ku ostettas lahjoi , ga jalgoi ylen äijäl kivistäy , pahelzui Makarjevna .
– Tottuhäi , penzien suaduu pidäy lähtie – bunukkazil olis hyviä mieldy , sanoi Man’a .
Akat juodih čuajut da lähtiettih kodih .
Man’a-buabo pezi čuaškat da istuihes nieglomah sukkii bunukkazih niškoi .A piäs “pyörittih ” mielet .Kuibo lapset sie linnas , vikse kai ollah kallehet nygöi ...Pruazniekat ollah pitkät ...Toinah lapset kylähgi tullah omua vahnua muamua tiijustamah .Man’a-buabo muhisten rubei mustelemah bunukkoi da kui hyö piettih iluo kezän aigua kyläs .Ikkunan tagan pimeni , tuuli rubei pajattamah omua pajuo , buabo vai niegloi : silmy silmäzen peräh .
Jogahizen silmän nieglottuu syväimel rodih rauhazembi da lämmembi .Seinäl tikuttih giiručuasut da lähendettih Uvven Vuvven pruazniekkua .
Erähiči kyläs
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–