Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Kauron eväškesseli
Kauron eväškesseli
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Elipä kerran
eryähäššä meččäkyläššä Kauro-nimini mieš omah akkah kera .Heilä oli liävä täyši lammašta , pari lehmänkantturua ta kakšikešäni härkävasikka – kaikkijah puolisenkymmentä mönkyjyä .Lisäkši pirtillini lapšenpampuroita .Oli eletty šitä tahtie , jotta lapšie oli tullun vuosi ta vuotena .Eipä šiinä Kauro ošannun olla huolettah , ei huolet huhmareh joutan .Ei elo tullun eččimättä eikä kala jalan kaštamatta .
Työtä Kaurolla riitti aina .Varšinki kun kešä oli parahillah , kulahtan jo melko pitällä , Kauro ei joutan lojottelomah šiäret šeinällä ta šylekšimäh lakeh , još mieli löytyä einehtä tällä pamperokarjalla , mieli joukko jouvuttua – šuaha piä piän tašalla , korva korvan korkevuolla .
Niinpä eryähänä päivänä ihan huomenekšešta Kauro piätti lähtie heinäniityllä , pitihän šuaha kontuo karjalla , kortta korren purijoilla .Ta tokihan Kauro tiesi , jotta kenen jalka kapšau , šen šuu n’apšau .Jo illalla hiän oli käšken naisellah laittua kesselih viikon evähät .Ta niin huomenekšella hiän löi kesselin šelkäh ta läksi harppimah .
Kontti tuntu melko jykieltä .(Täššä huomautan , jotta iče mie en ollun tuota näkömäššä , vain Vuokkiniemen perukan rahvaš on kerton tuošta – šukupolvešta toiseh , totena kuin vetenä . Miksipä ihmisie ei uškois ).Kun Kauro piäsi kotiaijan ulkopuolella , hiän piätti tarkaštua , jotta mitä piruo še emäntä oli kesselih šotken , kun še oli niin mahottoman jykie .Niinpä mieš pötkähti aitaviereh körmylläh , keritteli kesselin auki ta alko tarkaššella , mitä šielä oli , kun še ihan olkaluita tukkuh puristi .Mäne tiijä , još še vihoissah olis šinne kiven rutkannun .Ka vaikka kuin Kauro olis šyynän kesselin šisuštua , ei šieltä mitänä liikua löytyn .
Ka šiinäpä Kauron piähä tuli viisaš ajatuš .Mitäpä hiän rupeis jykietä kesselie kantelomah pitkie matkoja , eiköhän ole parempi , kun tyhjentelen šen täššä , šyön kaiken šuuhuni , n’apistelen nuamahani .Niin Kauro puputteli hil’l’akšeh kesselin tyhjäkši ta nošti šen veräjänkorvah rippumah .Eihän tyhjällä kesselillä ollun mitänä virkua matalla .
Niityllä piäštyön Kauro tunti luissah , jotta vaipun on .Matka oli pitkä ta päiväniki paistua rehotti ihan mahottomašti .Hiki virtasi ta mahaki ei ollun vielä kevennyn ollenkana .Kauro piätti vähäsen huokaissa , tuumaili , jotta kyllä še lepo kuuluu hulluillaki , varšinki tuommosen matan ta tuommosen aterian jälkeh .Eikä še lepo luaji pahua viisahillaki .Kešä on pitkä , on vielä aikua viikatehtaki heilutella .
Niityn laijašša oli vanha heinälato .Kauro harppi šinne , keräsi nurkista viimevuotisie heinänjättehie kašah ta rojahti ihan pitin pituuttah heinillä , löi luut šuorakši …Ta kyllä še tuntu mukavalta , ihan halutti hyräillä , vaikka oliki vaipun pitkyä matkua harppiessah .
Vain jo hetken kuluttuo miehen ajatukšet oltih jo kokonah toista luatuo .Hyvähän täššä olis šiäret šuorana lojotella , ka pitkäki kešä taitau tällä tavalla käyvä lyhyökši .Pitäy panna hiemat heilumah , ryhtyö kovih hommih .Hiän löysi latoh peitetyn viikattehen , laitto šen tuliteräkuntoh ta pötki niityllä .
Näin reippahin mielin alko Kauron heinänteko .Huomenekšella kaštien aikana hiän niitteli , lopun ajan kuivuali ta kanto kuivil heinijä latoh .Makuamiseh hiän varasi vain kolme–nellä tuntie .
...Ka kulu päivä ta toiniki jo alko kallistuo iltah . Tuoššapa Kauro totesi , jotta nälkä šyömättä tulou , vilu päivän paistamatta .Ta hiän paino kättäh tyhjyä mahalaukkuoh vaššen .Ta yhtäkkie hiän muisti , jotta joškuš oli ripuštan kuušen okšah pienen ryšäpahasen .
– Jošpa še vielä kalan pitäy , Kauro tuumaili .
Hiän löysi ryšän ta ašetti šen lampeh laškovan joven šuuhu .Ka elähän huoli .Toisen päivän huomenekšella ryšäššä mörrötti kymmenkunta ahventa .Kauro paisti ne hiilillä ta popši šuuhuh , ta tyytyväisenä tuumaili , jotta nälkä še lappalaisenki ampumah opaštau .Hätä oli loittona .
Kun netälin piäštä Kauro istu täyven heinälavon kynnykšellä , oli hänellä nyt aikua ta aihetta jatkua kaikešša rauhašša enšimmäisen päivän järkeilyjäh .
– Kun heinät ollah šuovašša , šilloin on kontuo karjalla . Ta kun on kontuo karjalla , šilloin on huolet pois .Ta kun heinät on šuatu , ei šilloin mäne šolmi šuuhu talvellaki .
Kauron eväškesseli
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский