Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Miitrii da Ogoi
Miitrii da Ogoi
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Miitrii-died’oi da
Ogoi istutah mielužas keitändypertis da juvvah čuajuu .Vahnu samvuaru öhkäy-höyryy .Stolal on kyläs syödäviä : kannatestu , leibiä , maiduo , varen’n’ua , pilkottuu zuaharipalastu .Died’oi mielihyväl ryyppiäy hiilavua čuajuu bl’uudečkas .Käis on palaine mustua leibiä , piälpäi kannatestu – se on moine sagei , kui voipala pyzyy leiväl .
– Oh , Ogoi , hyvä on kannates … A čuaju on mittuine magei !Moločču , emändäine !
– Juo jo , vahnu ! Čuajuu vaste zavarin , vagoinlehtenke .
Ogoi muheloittau .Iče juou čuajuu zuaharinke .Enzimäi pilkou sidä piihtil , sit ottau palazen suuh šokan tuakse da syöynäčyttäy čuajunke .
– Miitrii , mustatgo , äijängo vuottu elämmö yhtes ?
Akku sulavasti kačahtihes ukkoh .
– Heh , hengähtihes starikku . – Babka , jo viijeskymmenes kahtes menöy , mustan .
– Kačo , kui terväh aigu huškahtihes … Lapset kazvettih , linduzinnu lennettih koispäi , a myö kahtei jäimmö .
Starikku hengähtihes igävytty .
– Ogoi , sinä olet minun rakas ilmazekse igiä ! Ga kuule minuu , ku roinnou minunke midätahto , aja vai tyttärellyö linnah elämäh …
Ogoi kipsahtihes da tarkah kačahtihes ukkoh :
– Midäbo rodih ?Toinah kivistäy midä ?Vaikkani olet .Sano , vahnu , midä kivistäy !
– Ogoi , minä muite nevvon tuliekse aigua ... Nuorembi tytär meil on pehmeisydämelline , paha hänenke ei rodei .Vahnembalhäi on rutto taba , hänenke on jygei .Poijalluo älä ni mene .Sie nevesky emändöiččöy , abeimah rubieu .Ukko silitti omii harmualoi ussii .
– Ehma , skočahtih akku . – Sinä midäbo sanot ? Kai lapset meil ollah hyvät !
– Olgah , kuundele vai , midä minä sanon , varmah nevvoi ukko .
Häi nouzi da lähti stolaspäi .Ogoi jäi istumah .
Ukonke hyö elettih pitkän eloksen taibalehen , kazvatettih da opastettih kolme lastu .Aiven ruattih , kodii piettih por’adnas , piettih žiivattua .Ei rikkahuos eletty , ga kois oli kaikkie , midä pidi eläjes .Elettih sobuh , ellendettih toine tostu , toiči maltettihgi regehgi istuttua .Toiči riijeltihgi , ga hyväh tabah .
Ogoi terväh kabrasti stolan , pani piäle takin da lähti krinčoile .Yhtes hänenke pihale lähti armas Barsik-kaži .Kovas istui Polkan .Emändän da kažin nähtyy Polkan tuli kovaspäi da rubei tervehtimäh heidy – haukkumah .Miitrii azui por’adnua liäväs .Ogoi meni saruah , otti vähäzen halguo da kandoi net kodih .Akku pani päčin lämmäh da rubei varustamah murginua .Emändy nerokkahasti pilkoi kapustua da morkouhkua , kuoritti kartohkua .Rokku kiehui kost’urkas , kanzi hyppäili .
Pordahil rubei kuulumah hälineh – se Miitrii toi suuren yskän halguo päččih niškoi .
– Pihal on pakkaine … Vie pitkäkse vikse .Keviässäh vie kodvan vuottua , sanoi pertih tulduu ukko .
– Kai tulou aijoilleh . Tulou taki kevät .Terväh päiväine rubieu kirkahasti pastamah , lumi terväh sulau .Rubiemmo omas ogrodas ruadamah , vesselembi rodieu .
– Oi , Ogoi , emmogo vie ruadanuh kylläl ? Selgiä , kačo , kivistäy …
– Eh … voidelen minä sinun selgiä .Nuorembi tytär toi uvven voidien linnaspäi .Nygöi stolah , murgin on valmis !
– Ogoi , vala hos čarkaine murginakse .
Ukko meni Ogoilluo da rubei silittämäh hänen šokkua .Ogoi rubei huijustelemahes kui nuori .Harvah ukko ozutti omua luaskua .Suvaičči händy , žiälöičči , kaikes meni myödäh , ga luaskua ei ozutannuh .Eli hänenke akku – gor’ua ei nähnyh .Ukko ruadoi , syötti perehen , oli vagavu lapsienke .Kyläläzet kunnivoittih händy .
Molodoit istuttihes murginoimah , Ogoi valoi ukole čarkazen .
Miitrii kiitti hänen kapusturokkua : “Ogoi , maltat sinä ugodie , maltat keittiä magiedu rokkua !”
Ogoi rubei miettimäh : mi ukonke rodih , kiittäy da vai kiittäy händy .
Murginan jälles Miitrii vieri divanale , pani televiizoran ruadamah da uinoi .
Nostattua händy ehtäl Ogoi ei voinnuh .Ukko kuoli hil’l’ah , rauhas .Ogoi ylen äijäl itki da ellendi , mindäh ukko moizii paginoi pidi .Hänen ennustukset mendih todeh .Ogoi lauhtui da rubei soittamah lapsile .Hänel oli jygei da atkal yksinäh .Kodi Miitriettah rodih vieras .
Miitrii da Ogoi
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–