ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Ol’ga Ogneva. Vessel kylä järvien keskes

Ol’ga Ogneva

Vessel kylä järvien keskes

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Konzu matkuat Sordavalah libo Suomen rajale Pitkänrannan kauti siiriči Ščekis et piäze. Lökön da Vieljärven välil olii karjalaine kylä terväh jiäy suuren juaman bokkah. Sordavalan tie rubieu kierdämäh kyliä, parahite tänä sygyzyn avatah dorogan uuzi pala. Vakkinazel ristikanzal on jygieččäine kai oigieh lugie kylän nimi tieviittehes, semmite arvata, mi se on Ščekkila, libo karjalazeh luaduh Ščekki, Štekki. Ei ni kyläläzet tarkah tietä, mis on roinnuh heijän kylän nimi. Opimmo piästä perile yhtes.
Ščekkih tulimmo povval pakkazel siäl. Ylähänsinine taivas, alahanvalgei lumipaltin, moine puhtas da valgei, ga silmät kivettih kačondua. Da sil lumipaltinal sie da tiä näbiet kodizet. Kyläläzet kyzeltih, mikse emmo tulluh kezäl. Kezälhäi kylä pikkarazien järvilöin da lambiloin keskes ozutah vie čomembakse.
Ščekki on mindäh vesselembi? kyzyy V’ačeslav Ivanovič Sergejev. En tiijä, kaikin rahvas, kuduat tullah, sanotah, ylen on hyvä vessel kohtu. On mägyriččästy, äijy on järvie. Ylen čomakse ozutah! On vessel meččy. Konzu on äijy kuustu, se on pimiembi, se ku painau piälpäi. A meile kuustu ei ole äijiä, on toizet mečät, pedäjät on, koivut, sendäh onhäi valgiembi i vesselembi.
Ščekkii hyvin lykysti olla suurel juamal. Sendähgi kylä ei hävinnyhjäi eloh. Kezäl elos kyläs kiehuu, talvelgi tiä alalleh eläy rahvastu. Jälgivuozin tuattoloin da muamoloin kodiloih järilleh ruvettih kiändymäh lapset.
Ščekis nygöi eläy 13 hengie. Heis tukkunah kolme hengie, kuduat ollah tiä rodivunnuot i tiä eletäh kaiken ijän. Dostalit ollah, ajeltih, tuldih, vot Vera, naprimer. Minun velli Gen’a. Kodvan eli linnas, nygöi 10 vuottu jo tiä eletäh. Sit heidy voibi lugie jo omannu, hot’a Gen’a on tiä rodivunnuh. A muga, kačo, Mašan tytär tuli tänne elämäh, sit minun sevoitar ukonke linnaspäi tänne tožo tuldih elämäh, sanelou V’ačeslav Ivanovič.
Maša, Marija Ivanovna Kardinen, on Štekin vahnin eläi. Sulakuus inehmine täyttäy 83 vuottu. Igäh kaččomata ylen kirkei da helei-iänine. Hänen keldaine kodi on enzimäine oigiel käil, se seizou ihan endizen školan vastaspäi. Kodi da piha ollah ylen puhtahat. Kodi on obšivoittu nygyaigazil plastiekkulaudazil. Emändy pidi remontan omih marjoin myöndäs lunnastettuloih d’engoih. Mennyt kezängi joga päiviä kävyi meččäh da suol.
Nygöi gu dorogu luajitah sit vie tämä kylä eläy. Nygöi duaččuniekat kai tullah tänne. Kirjutetahostammo koit, oldahes hot’ mittuzet, hyvät, pahat, sanou Marija Ivanovna.
Marija Ivanovna Kardinen da V’ačeslav Ivanovič Sergejev mollembat on roittu Ščekin kyläh da hyvin tietäh, midä tiä oli enne. Endizeh aigah Ščekis oli kylänevvosto. Ymbäri oli 13 kyliäŠčekki kaikis suurin.
Enne kolhozoi jedinolično elettih, tämä kai Ščekki oli, sit kilometrii kolme oli Timoilu, sit Huabarvi tožo kolme kilometrii. Kaskesjärvi. Kaskesjärvi oli hyvä kylä. Järvirannas. Sit ielleh sinne lähti Kirvesjärvi. Sie oli nelli kyliä, mustelou Marija Ivanovna. Paginah yhtyy V’ačeslav Ivanovič:
Iudu, Lökkö, Hur’koilu, Perozero-Töšši, Pedäilambi, Pedäilammis on kaksi kyliäPedäilambi yksi, Pedäilambi kaksi.
Palamus. A se on toizin, myö sanommo Matikse. Sie kaksi kodii seizoi tukkunah. Kirpiččyzavodalluo oli vie yksi huutor, kaksi kodii oli, jäi vai yksi jälles voinua, a hänel nimi Kolpoizen, Kolpoine sanottih.
Kalan vuoh elettih. Joga kyläs oldih suuret järvet. Meile oli äijy kalua. Myö kalan vuoh elimmö. Meile den’gua ei olluh. Laukkoih emmohäi voinnuh kävvä. Haugii, matikkua, joršii, särgii saimmo, jatkau Marija Ivanovna.
Kolmestostu kyläs jäi kolme: Ščekki, Lökkö da Kaskesjärvi. Sie on duaččuniekkua da yksi paikalline eläi.

Äijygo vuottu on Ščekil?

Ščekki on järvirannas. Tiijämmö, ku vahnimat kylät da hierut on kazvettu juuri jogiloin da järvilöin randah. Äijygo vuottu vois olla Ščekil?
Meijän on vahnu kylä. Jesli ottua kui myö duumaičemmo, sil jo piäl 500 vuottu. A päten tiijä niken ei. Ongo muga, vai eule muga. Yhtet sanotah: on, toizet sanotah: ei ole, vastuau V’ačeslav Sergejev.
Yhtelläh vahnois 1500-1600-vuoziluvun verokniigois ei lövvy Ščekin kyliä. Vahnin tietois olii dokumentu, kus mainitah Ščekkii, on 1790 vuvvennu azuttu Anuksen gubernien suurenjavon kartu. Sie Ščekki on kirjutettu kummakkahah luaduhŠtekeli. Sih aigah kyläs seiččemes talois eli 39 hengie – 18 miesty da 21 naistu. Tämän pohjal voibi sanuo, ku Ščekil on enämbi kahtusadua vuottu.
Iellehpäi Ščekkii Ščekin järvel mainitah Anuksen gubernien kylien da linnoin luvettelos, kudai luajittih vuvvennu 1873 pietyn rahvahanluvun jälles. Sinä vuon Ščekis oli jo 10 taloidu, niis eli 43 hengie – 22 miesty da 21 naistu. Samas luvettelos lövvytäh muutgi Ščekin ymbäristös olijat kylät.
Täs 1905 vuvvel jo rahvastu oli äijy, oli täs obščestvo, voulosti, vai kui sie sanottih enne. I 13 kyliä ymbäri kerdyi i Ščekki oli kaikis piälikkökylä. A sit oli 74 hengie eläjiä – 34 akkua, i miliennou mužikkua sie. En musta nygöi. Hebuo da lehmiä piettih, pellot pikkarazet. Kai kylä oli nečil n’okal, Ščekin järven rannal. Meijän kodi, kus minä nygöi elän, se oli ihan randimaine. Tiä, dorogalluo da Rytyn lammilluo, nämmii kodiloi ei olluh ni yhty. Hyö srojittih jongoi jälles 1926-1938. Sil välil nämmä koit ollah kai luajitut, sanelou V’ačeslav Sergejev.
Vuvvennu 1905 Štekkih avattih oma školagi. Kuadumas olii endine škola dorogupieles nostettih 1938 vuvvel. Lähiymbäristös kaikkiedah enne oli kolme školua. Toine oli Hur’koilas da kolmas Kirvesjärves.

Ongo Ščekk i karjalaine vai ruočinkieline nimi?

Konzu 1960-vuozil ruvettih hävittämäh kyläzii Ščekis ymbäri, monet rahvas Huabarves, Kaskesjärves da toizis kylispäi tuodih Ščekkih omat koit. Kylä vie kazvoi. Ga opimmo yhtelläh sellittiä sen nimen. Vahnois dokumentois mainitah, ku Ščekki on umbikarjalaine kuigi toizet lähikylät. Sit kylän nimigi pidäs olla karjalazien annettu?
A mis nimi lähti, tožo ei voija niken sanuo. Suomen kieles, ni karjalan kieles, ni eestin kieles ei ole mostu sanua šček. On buite ruočin kieles mi ollou sie. Ili mužikku, kudai tuli tänne elämäh. Šček. Ruočin kieles on vie sanakylä seizou järvien keskes, ymbäri järvet ollah. Moine toine on kui sanuo sana, sellittäy V’ačeslav Sergejev. Jälles, konzu kylä rubei suurenemah, se enzimäi seizoi yhten järven rannal, a nygöi kylä seizou kuvven järven rannal. Yksi on Harittan, sidä ei voija suomelazet, eigo meijän piäliköt niken sanuo, midä ozuttau. Sit on Kolpoine, lambi, sit on Rytty, sit on Hamoilambi, sit on Ščekinjärvi i sit on Jängäri. Tožo, mis on sidä niken ei tiijä.
Ruočin kieles on olemas sanasjö” – järvi. Ščekin kylä toven lähti kazvamah Ščekinjärvel. Vie ruočis on sanasjumi meijän kieleh on seiččei. Ščekis ymbäri on seiččei järvie, seiččemes on Ivaški. Sit Ščekki vois olla kylä seiččemel järvel. Ga voidusgo umbikarjalazele kyläle andua ruočinkieline nimi? Ymbärihäi on äijy karjalastu kohtien nimie. Jatkau V’ačeslav Sergejev:
Ščekin kohtal kai ollah nimet, on i karjalan nimet, on i ei sua ellendiä.
Kaskesjärvi. Kirvesjärvi. Sit tietäh. Kirvestopor. Järviozero. Ellendiä suau. Ili Huabarvi. Huabu kazvoi, tiijät, mi on se puuloi, i tožo järvi, äijy huabua oli. A vot mi oli Ščekki da Lökköei tietä. Hur’koilu tožo kyläine. Midä se Hur’koilu? Ongo moine nimi ili mi se ozuttau, tožo ei tietä. Töšši.
Ščekin enimil järvilöil da lambiloil on vikse annettu nimet eläjien mugah. Ottua hos se samaine Harittan. Järven nimen pohjannu on ven’alazen pravoslavnoin Hariton miehen nimen karjalankieline formu. Lähikylät sežo suadih nimet algueläjien mugah. TimoiluTimois, Hur’koiluHur’kois. Timoi da Hur’koi ven’akse ollah Timofei da Gurii. Lu-suffiksu ozuttau heijän eländypaikan. Sanakse, moizet lu-loppuzet kylien nimet vihjatah kylän pitkäh igäh.
Mama meile sanoi, enne täl kyläl ei olluh ni pruazniekkua. A sit Savinovo, täs äijygo on, 12 kilometrii. Sit, sanou, otimmo myö Ščekin pruazniekan, Iivananpäivän. Enne iče viduumaittih, mittuine pruazniekku ottua Ščekin kyläl. Iivananpäiviä piettih kezän lopus, 29. elokuudu. Luajittih Ščekin pruazniekku. A sit enne pruaznuittih, a sit gu jo kommunistat da kai tuldih, sit kieltih iäre. Ei enämbi laskiettu, štob pruazniekal rahvas tuldas. A pruazniekoile käimmö. Piirai pastoimmo. Enne eihäi viinua olluh, čuajuu juodih da piirai syödih da, mustelou Marija Ivanovna Kardinen.
Tämä šeikku sežo vihjuau Ščekin nuoreh igäh. Kuigi se, ku Ščekin endine časounu srojittih sežo aiga myöhättäväh.
Enzimäine kirikkö oli ei täl kohtal, se oli sie rosan tagua, sil čural seizoi. Oli pikkaraine časounaine. Se oli srojittu 1887 vuvvel, a sit 1938 vuvvel se riičittih, sanou V’ačeslav Ivanovič.
Uuzi Štekin kirikkö kyläläzet nostettih vuvvennu 2007. Se seizou dorogan huruas puoles (ku matkannet Petroskoilpäi) mägyričäl, vahnoin kuuzien keskes.
A nygöi sit neče kerävyimmö myö kolme mužikkuaVaslein Kol’a, Iivan Jakovlev, kudai Suomes eläy, i minä, sanelou V’ačeslav Ivanovič. Luajimmo projektan, mečän saimmo, hil’l’aizin, rahvas autettih, jengua kerättih ylen aktivno. Suomespäi ylen äijy autettih. Suomen kirikkö ylen äijän dengua andoi srojindah. Omat rahvas ylen äijän autettih. Konzu kirikkö avavui, rahvastu oli ylen äijy. Laukas piimmö sit pruazniekan. Oldih piiruat, čuajut, koufeit, kaikkie sie luajittih. Ken midä pastoi. Sit tuodih. Hätken soitol soitettih.

Ščekk iharvinaine nimi

Ščekis ymbäri on äijy ristikanzan nimes libo liigunimes roinnuttu kylännimieIudu, Töšši, Ar’koi, Lökkö.
Tiijämmö, ku moizet yksisanazet ristikanzan nimes roinnuot kylien nimet ei olla ylen vahnat. Igiä niil voibi olla kolmattusadua vuottu. Ščekkigi ylen hyvin pädis täh joukkoh: enzimästy kerdua kyliä mainittih vähästy enämbi kahtusadua vuottu tagaperin, se myöhä sai oman pruazniekan da časounan. Ščekin nimi on lyhyt, roinnuh yhtes sanas.
Filolougientiijon kandiduattu, nimistön tutkii Denis Kuz’min sellitti Ščekin nimen täh luaduh:
Enzi kačahtuksel Ščekkilan kylän nimie ei sua ni sellittiä.
Ga yhtelläh toizielpäi se on ihan läbinägyjy nimi. Tämän kylän nimen pohjannu on ven’ankieline nimi Stepan, libo karjalakse Ščekki. Tämä nimi on olemas liygiläzien eländymualoil. Nimi on harvinaine. Vie se on olemas varzinkarjalazel kielialovehel formas Štekki. Voizin vie mainita, ku Št – Šč astevaihtelu on olemas Raja-Karjalasgi, kus ollah moizet format kui St’opana da St’oppi. Toinah tämän kylän enzimäine eläi, alguhpanii on olluh Ščekki-nimine mies.
Ket oldih da kuspäi tuldih Štekin da lähikylien tundemattomat karjalazet algueläjät? Ga kylis da niilöin ymbäristös piätellen voibi sanuo, ku hyö oldih viizahat da ruadajat rahvas. Hyö nostettih omat koit järvirandah, mečän keskel da maltettih eliä sobuh luonnon kel rikkomattah sen puhtahuttu da čomuttu. Tämä nero ei painas selgiä nygözil eläjilgi.