Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
M. B-kov. Karjalaisien elämäntavat
M. B-kov
Karjalaisien elämäntavat
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Konša
ajat Kemin kaupunkista šamannimistä jokie myöten , niin enšimmäini karjalaisnimini kylä , mi šattuu šiula vaštah , on Ušmana .Tämän kylän eläjät yhtä hyvin paissah kuin venyähekši , niin ni karjalakši .Voit šanuo , jotta še on venäläini kylä .Ušmanan talot ta rakennukšet , paičči muutomie , ollah šamanmoiset , kuin ni venäläisissä kylissä .
Nouštuon ielläh jokie ylöš šiula vaštah tullah jo oikiet karjalaiset kylät .Mitä loitommakši Venyäheltä , šitä vähempi kuuluu venäläini pakina .Eryähissä šuurissa kylissä , missä eletäh venäläiset virkamiehet , vielä voit löytyä venäjyä malttajie karjalaisie , kyšellä heitä mistänih ta oštua mimmoistanih ruokua .A pienissä kylissä šemmoista ihmistä on vaikieta löytyä ta još matkalaini ei varuštan riittäväšti eväštä matkah , niin hiän voit jiähä nälkäh .Tietyšti , šemmosissa tapahukšissa voit ymmärtyä toini toisiena eryähien merkkien avulla .
Niin yksi matkuaja tahto oštua lampahanlihua eryähäššä šyrjäkyläššä .Hiän pitälti yritti šelittyä karjalaisilla , jotta hänen pitäy oštua lampahanlihua , ka hyö mitänä ei ymmärretty .Loppujen lopulta matkamieš tokati esittyä havainnollisešti , mitä hänen tarviččou : hiän laškeutu kontamaisillah ta miäki kuin lammaš “Mää ”!Karjalaiset nakreuvuttih ta tuotih hänellä lihua …
Keški-Karjalašša jo tuntuu Šuomen vaikutuš .Eniten še vaikutuš näkyy talojen rakentamisešša .Uušie taloja rakennetah šuomelaisen mallin mukah : talo , kumpasešša eletäh iče isäntäväki , rakennetah erikseh liäväštä ta aina mualatah muššanruškieh värih .On ni aitoja karjalaisie rakennukšie .Niijen erikoisuona on še , jotta joka talon kylellä on lisärakennuš , mi muissuttau venäläistä “šivupirttie ”.Piäovi aina luajitah šiinä lisärakennukšešša .Pohattojen kakšikerrokšisien ta värjättyjen talojen kešen šeisotah vanhat pirtit , kumpasien šeinissä on vain yksi pieni ikkuna .
Varakkahissa taloissa luajitah kakši huonehta : keitinpirtti ta korničča , missä otetah vaštah vierahie .Keittijöššä ašetetah šuuri kömpelö kiukua .Kiukuanšuušša luajitah pieni piisi .Šitä lämmitetäh huomenekšella , päivällä ta illalla , konša pitäy keittyä kahvie tahi rokkua .Iltasin še on ni valonlähtehenä .Šitä varoin piisi luajitah kiukuan etunurkašša , jotta valo levieis koko pirttie myöten .Etušeinän kešellä on stola , kumpasešša päivällissetäh ta illallissetah .Šeinih on kiinitetty skammit .
Ulkopuolelta talot voijah näyttyä melko kaunehilta .Ka šiämeššä ne voijah olla melko likaset ta talvella hyvin vilut .Ka keštäjät karjalaiset ei varata kylmyä , šentäh kun on jo totuttu .Talviaikana voit tavata pihalla karjalaisie , kumpaset aššutah kylyštä adamin puvušša , vaikka šattuu olomah ni kova pakkani .Köyhät kyläläiset koko talvet kävelläh ilman šuappaita , vain yhissä villašukissa , kumpasih on ommeltu nahkapohjat .Šemmosissa šukissa monet opaštujatki koko talvet käyväh kouluh .
Ta neki , ket tullah šuappaissa , otetah ne pois jalašta ta juoššah pihalla šukkasillah äšen kovalla pakkasella .Karjalaisien tavallisina jalaččiloina kuin talvella , niin ni kešällä ollah upakat ili kenkät (koukkukärkiset nahkašuappuat , kumpasien pohjissa on šama nahka , mi šiäryštöissäki ).Vanutettuja šuappaita käytetäh hyvin harvoin .
Miehien pukuna on paita , kumpasen piällä pannah liivi ta šen piällä takki .Välttämättömänä korissukšena on vualiepankani puikko , mitä ket’t’ulla kiinitetäh pukšuloih .Kešällä piähä pannah šliäppä , a talvella lakki .
Karjalaiset naiset šuoriuvutah šamoih koštoloih , kuin ni venäläiset .Neiččyöt šivotah kaitani kaklapaikka piähä ta šen piällä paikka .Miehelläolijat naiset paikan alla šivotah šuuri kaklapaikka .Eryähät nuoret naiset pannah korkie piänauha , mi on ieštäpäin merkattu kullalla .
Šuurin oša karjalaisie käyt tienestillä Šuomeh .Šielä hyö myyvväh eri tavaroja .Aletah erilaisista pienistä esinehistä : muila , nieklat , oraset ta niin ielläh .Otetah enšin vähän tavarua , hyövyllisešti myyvväh še , oššetah enemmän ta tuaš laukkuriloina kävelläh šuomelaisie kylie pitin .Niin karjalaiset aletah šujuvašti kauppuamah .Monet heistä alettih laukkuriloina , a nyt jo pietäh Šuomešša omie kauppoja muutomissa kaupunkiloissa .Eryähät ruatah kauppa-apulaisina šuomelaisien kupčojen tahi omien karjalaisien luona .
Ka ei jokahisella onnissu kaupata hyvin ta tulla iččenäisekši kupčakši .Monet eletäh Šuomešša ta tienatah vain leipäh , a kotih jätetyt kokonaiset perehet ušeičči nähäh nälkyä .
Karjalašša on pahoin kehitetty muanviljely .Alovehella on kivini mua ta mieli valmistua šitä kynnökšekši pitäy panna kaikki voimat , jotta raivata pellošta kivet .Melkein joka mua-alan lähellä , missä on kylvetty vil’l’ua , voit nähä pellolta raivattuja kivitukkuja .Uušie raivaukšie järješšetäh hyvin vähän ta äšen šitä ennein valmissetut pellot on jiäty hoitamatta , šentäh kun heposien puuttehen takie pellon muokkauš on kallis .Niin , esimerkiksi , Karjalan Uhtuo-keškikyläššä kolmehšatah pihah on vain 25 hevoista .Tietyšti kevätkylvönä heposet voijah olla kallehet , šentäh monet ei ni muokata omie mua-aloja .Eryähät heposen puuttehen takie kiännetäh muata kuokalla ruista ta osrua varoin .Leipyä kašvau hyvin vähän ta kohta šitä pitäy jo tuaš oštua .
Muan paha muokkauš riippuu šiitäki , jotta miehet Šuomešta tultuon on melkein kokonah vierauhuttu ruumihillisešta vaikiemmašta ruavošta .Kellä ei onnistun kauppahommat , niin hyö jouvutah elämäh koissa ta pärjyämäh kotitöissä .Ka kotihommat männäh pahoin , šentäh kun hiän ruatohki mänöy etenkehaten .Hiän pahoin muokkuau muata , hänellä kašvau vähän leipyä , šentäh monet eletähki hyvin köyhäšti .
Naiset toičči luajitah miehien töitä , esimerkiksi , kevyällä kiännetäh muata .Talvella hyö ruatah vähän .Harvoin konša niät karjalaisen naisen ompelukšen tahi tikutukšen kera .Hyö tikutetah ičellä villašukkie ta kintahie , a virkata mimmoistanih prošvua tahi merkata mitänih kankahalla melkein ei šuateta .Vain eryähät , ket oltih Šuomešša , tullah hyviksi ompelijiksi .Muutomalla pohatalla isännällä on tikutuškoneh , kumpasella voit luatie paitoja , liivijä , pušeroja , šukkie ta niin ielläh , ka šemmosie on hyvin vähän .
Miehet , ket jiähäh kotih , ruatah mečänkuatajina ta uittomiehinä šekä mečäššetäh .Tukinuittoh männäh vain eryähät , šentäh kun še työ ei tuo äijän elinkeinuo .A mečäššetäh melkein kaikki miehet .Tapetah erilaisie meččälintuja , a toičči ni elukkoja (hirvijä ).Kaikkie šitä käytetäh vain omie tarpehie varoin .
Huomattavana hommana on kalaššuš .Kalua pyyvvetäh järvilöissä (kumpasie Karjalašša on hyvin äijän ) nuotalla , merralla , verkolla .
Kaččomatta järvien kyllyöh , kalaššuš niise on melko pahoin kehitetty , šentäh kun šitä tienestie hommatah naiset .Hyö ei voija varuštua riittäväšti kalua ičellä talvekši .
Karjalaisien ruoka on melko vuatimatoin : tavallisešti hyö šyyvväh rokkua , maituo ta kalua .On šemmoni šananlašku : “Makuh ta värih kaverie ei ole ”.Toveštah , karjalaisilla on vähäistä ihmehellini maku .
Esimerkiksi , hyö enemmän tykätäh kevättie eikä vereštä kalua .Heijän taloissa toičči šeisotah kokonaiset kevättikalakorvot , kumpaset kovašti haisutah ta piältä päin on kokonah homehuttu .Tätä kalua piätäkauten pietäh tälläkeinoin , jotta tulis tarvittava haju .Joškuš myönnillä tuuvvah matosie šiikoja , ka kuiteski niitäki mielelläh oššetah .
Šamoin makiena ruokana pietäh ni juuštomaituo – vaštalypšettyö maituo , kumpaista šuahah enšimmäisinä päivinä lehmän poikimisen jälkeh .
Karjalaiset šyyvväh vähän lihua , šentäh kun paimennušmaijen puuttehen takie pietäh vähän karjua .
Heinyä varuššetah pienin miärin , šentäh kevyällä lampahie piäššetäh liäväštä hyvin aikaseh , konša vielä lumiki kokonah ei ole šulan .Tietyšti , ne ei voija šuahuštua ičellä ruohuo ta šyyvväh petäjäkuorta kisoten šitä hiršilöistä , kumpasie tuotih kyläh talven aikana , tahi ečitäh talojen luona ta teillä heinäpalasie .
Šarvipäini karja on hyvin pienikokoni : aikuhini lehmä painau noin kuuši – kuuši ta puoli ta hyvin harvoin šeiččemen puutua .Šentäh kun heinyä on vähän , niin talvella šiivattua šyötetäh vain olella .Tietyšti , šemmosešta šyömiseštä ne annetah vähän maituo .
Maituo lisätäh kahvih , kumpani on karjalaisien lempi juomana .Kun vain karjalaiset nouššah huomenekšella šänkyštä , niin šamašša juuvvah kahvie .Päivällä tuaš juuvvah kahvie .Tullah ativoih – šielä heitä niise kostitetah kahvilla .Čäijyö juuvvah harvoin , a eryähissä taloissa šitä i vouse ei käytetä juotavakši .
Kahvie keitetäh omah luatuh : kiehutettuh veteh kahvipannuh pannah noin čäijylusikka jauhotettuo kahvie .Pitäy mainita , jotta kahvie pannah šuorah veteh eikä šäkkih .Kahvipannu ašetetah tulella ta tuaš kiehutetah .Kahvih lisätäh näpillini šuolua , niin jotta tulou šuolahkoini maku .Eryähät äšen juuvvah kahvie luukon kera .
Kuin jo kerroin , omua leipyä väještöllä ei riitä .Kauppiehat tuuvvah leipyä Kotlasista , Ribinskista šekä Venyähen toisista kaupunkiloista .Ka mimmoni tie on Karjalah !Kemin kaupunkista kešällä ei ole hevoistietä .Kaikkie pitäy kulettua jokie myöten , kumpasella on hyvin äijän koškie .Kuormattuo karpassuo ei šua noštua košen myötä .Enšin pitäy viijä kaikki tavarat rantua pitin , a šiitä jo noštua tyhjä karpassu .Niin pitäy luatie joka šuurella košella .Tietyšti , tämmöni kuletuš tuou šuurie vaikeukšie ta kulujaki .Tavara , mi tuuvvah Keški-Karjalah , tulou kolmeh–nelläh kertah kallehemmakši .
Šentäh kauppamiehet staraijah kešällä tuuvva tavaroja vain Kemin kaupunkie šuaten , a šiitä jo viijä niitä ielläh rekikelie myöten , mi ašettuu pimiekuun lopušša tahi äšen talvikuun alušša .
Talvella kuletuš on halvempi , mitä kešällä , ka kuiteski tavaran hinta voit tulla hyvin kallehekši .Niin , esimerkiksi , Uhtuošša ruisjauhon šäkki makšau 8 rupl’ua 75 kopeikkua , a toičči ni kallehempi; yksi puuta valkieta jauhuo makšau 4 rupl’ua; šokerikeko makšau 20 kopeikkua yheštä funtista , a još oštua vähittäin , niin pitäy antua 22–23 kopeikkua yheštä funtista .
Kauppiehat tuuvvah šen verran tavarua , jotta šitä riittäis koko vuuvvekši , ka šamalla mitänä liikua ei tuuvva .Ta još šykyšyllä rospuutta-aika jatkuu liijan pitälti , niin rikeneh tavarua kaupoissa ei riitä ta kyläläiset jouvutah istumah ilman jauhuo , öljyö , šokerie ta muuta koko kuukauši ta pitemmältiki .Šilloin ihmiset jouvutah ottamah jauhuo varaleipäkaupašta , a iltasin istuo koissa pimieššä .
Šuurissa kylissä , missä on äijän venäläisie virkamiehie , esimerkiksi Uhtuošša , elämä on vielä kallehempi , šentäh kun šielä šuuren kyšynnän takie nouššah hinnat ni paikallisih ruokatavaroih : lihah , voih , kalah ta niin ielläh .
Äijyä halvemmalla vois tuuvva tavaroja Šuomešta .Ka täššä kyšymykšeššä haitetah poliisimiehet , kumpaset ollah tullivirkamiehien šijahisina .Tietyšti , monet karjalaiset tuuvvah ičellä Šuomešta kaikkie tarvittavie tavaroja , muiten heijän elämä ois vielä vaikiempi .
Nyt Uhtuon kyläššä on nahkaluajokšien paja .Tarvittavua materialie pajan toimintua varoin ošittain varuššetah omalla nahkatehtahalla , ka šuurin oša tuuvvah Šuomešta .
Konša materiali tuuvvah paikan piällä , niin tullivirkamiehet ajetah Uhtuoh 200 virštan matka piätäkauten šitä varoin , jotta tarkaštua tavarat .Jokahisella heistä pitäy makšua matkakulut , päivärahat ta niin ielläh .Još lisätä šiih summah tullimakšut ta kuletukšen Šuomešta , niin šelvenöy , jotta pajan kaikki luajokšet makšetah hyvin äijän .
Karjalašša ei olla hyvin kehitetty šuutarin , rautašepän , puušepän ammatit .Šentäh kaikki muasterit ollah kallehet ta ei aina kunnolliset .
Esimerkiksi , yhet rakentajat voijah niin pahoin noštua talo , jotta rakennuš rupieu muissuttamah kiijovalaisen Vladimir Ruškie Päiväni - piäruhtinahan linnua : “taivahašša tähet ta linnašša tähet , taivahašša kuu ta linnašša kuu ”.Vain pahoin luajituissa karjalaisissa taloissa tähet ta kuu voijah näkyö šuorah rakoloih šeinien ta nurkkien rakoloista eikä šuurista ikkunoista ta lasikattoloista .Još pihalla tuulou , niin šemmosešša talošša heti voit tunnuštua , mih šuuntah tuulou eikä pie šitä varoin aštuo pihalla .
Parempie muasterija tulou Šuomešta päin .Šuomen vaikutuš tuntuu monešša asiešša , erityisešti še koškou väještön moralisutta .Karjalašša ei ole yhtänä valtijollista viinakauppua , šentäh ni juopotteluo tiälä ei ole .
Karjalaisissa kylissä et niä humalaisien miehien ta prihojen joukkoja , mit häilyttäis teitä ta pihoja pitin .On eryähie ihmisie , ket oltih Venyähellä ta šielä opaššuttih juomah .Ka šemmosienki on pakko keštyä , šentäh kun votkua tuuvvah hyvin harvoin .
Joutoaikana ta lepopäivinä kyläläiset leikitäh eri kisoih .Esimerkiksi , kešällä prihat ta miehet voijah koko yöt pelata palluo tahi “ajella pappie ”.Iltasin nuoret pojat ta tytöt keräyvytäh kisapirtti-illaččuloih , missä tanššitah laulujen kera tahi huuliharpun šoitolla .Ta šieläki prihat aina ollah šelvänä ta pietäh iččie kunnošša .
Jo aikoja pitäis muistua näistä unohetuista šeutuvista ta kiinittyä Karjalah huomijota .
Karjalaisien elämäntavat
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский