ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

I. V. Olenev. Mimmoni olet, šie karjalaini?

I. V. Olenev

Mimmoni olet, šie karjalaini?

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Karjalaisen mielenluavušša ta luonnošša on yleisešti ottaen enemmän hyvie piirtehie kuin pahoja Hiän on rauhantahtoni, hyväluontoni, vierahanvarani, hyvä nuapurilla, toičči lapšellini ta pakasija, häneššä on omanarvontuntuo, hiän on työtä šuvaiččija ta keštäjä, intomielini meččä- ta kalamieš
Arkuš, iččien alentamini ta pokoriutumini ollah täyšin vierahie karjalaisella: häneššä on omanarvontuntuo, hiän on ylpie, omačottani, herkkä loukkaukšilla, hiän keštäy lujašti kaikki vaštahkäymiset eikä hölmisteliyvy konšana. Hiän ei kumarra piätäh muan mahtavilla, hiän ei šeiso pal’l’ahin päin johtajan ieššä eikä anna virkamiehellä lahjušta, šillä tietäy, jotta tämä šuau omašta työštä palkkua
Huolimatta šiitä, jotta kirjahmalttamattomuš on karjalaisien kešen hyvin yleistä, hyö ollah lainkuulijaisie ta ošatah kunnivoittua yksityisen henkilön etuja. Perehriijat ta mua-aloja koškijat erimielisyöt šuahah šelväkši piäasiešša kyläkokoukšešša virkavallan puuttumatta asieh. Ratkaisova iäni kuuluu kyläkokoukšešša vanhukšilla. Pappie, poliisie ta tuomarie karjalaini kuččuu lapšelliseštiveikokšita käsittelöy heitä tuttavallisešti.
Varaštamistapahukšet ollah karjalaisien kešen ylen harvinaisie. Monissa korpikylissä ei käytetä ollenkana lukkoja eikä šalpoja. Meččäkämpällä jätetäh kalaššušta mečäššyšvälinehet: kirvehet, verkot ta pyššyt. Koko kešän ta šykyšyn ajan aina hiihtokauteh šuaten kämpällä rippuu kapakalua, šeisou šuolakalatynnyrijä ta on riistatukkuja. Ei niken ota toisen omah.
Naista kunnivoitetah ta perehriijat ollah harvinaisie. Še on äijälti šelitettävissä šillä, jotta karjalaini tyttö valiččou iče oman šulhasen, ei niken pakota häntä naimisih. Ka šuurinta kunnivuo šuahah karjalaiset vanhukšet.
Avioliiton ulkopuolella lapšie šyntyy harvoin. Još kennih vanhapiika šattuuki šynnyttämäh, niin hiän jiäkšiytyy koko loppuelämän omua šynninruatuo ta prošken’n’an šuamisekši pyhittäy kahen pyhänpäivän lisäkši niise ni enšiarkena. Hiän ei juo čäijyö eikä kahvie, mi karjalaisella on šuoraštah urošruato