Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Tatjana Tupina. Onnellisen perehen istorija
Tatjana Tupina
Onnellisen perehen istorija
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tänä
vuotena täyttyy 100 vuotta nuorisoliitolla .Mujejärven piirin kehitykšeh aina aktiivisešti ošallistu nuoriso .Miteinpä tänäpiänä eletäh 1970-luvun nuorisoliittolaiset ?
LAZAREVIT REPOL’AŠTA
Viktor Lazarev šynty Rukajärveššä , missä šiih aikah eli nuori Lazarevin pereh .A niin Lazarevin šukunimi on Repol’ašta päin .Viktorin ämmö ta ukko elettih Repol’ašša ennein vallankumoušta noššetušša talošša .
Viktorin muamo Ol’ga Rigojeva oli kotosin Koropista .Heijän pereh kärši karkotukšista : Ol’gan tuatto F’odor Aleksejevič Rigojev oli vankittu vuotena 1938 ta ammuttu Petroskoin lähellä .Vuotena 1955 Viktorin ukko oli reabilitoitu .
Viktorin tuatto Aleksei Nikolajevič , kuin ni monet muut repol’aiset , mäni šovalla ta otti ošua Stalingradin vapauttamiseh .Hiän oli nerokkahana muusikkona – ruato Rukajärveššä taitojohtajana , a Šoutjärveššä muutoman ajan ohjasi vepšäläistä kuoruo .Šiitä hänet šiirrettih Tunkuon piirin Lehtah , ka miehen aina himotti myöštyö kotišeutuvilla .Niin 1950-luvulla Lazarevin pereh muutti Tulokseh , missä Aleksei ruato uitošša , piti vet šyöttyä šuurta perehtä .1960-luvun alušša pereh myöšty Repol’ah .Kyläššä Viktorin tuatto ruato puunkuatajana , a šiitä šähkömiehenä .
Aleksei ta Ol’ga Lazarevien pereheššä šynty kymmenen lašta .Vanhin Viktor täyttäy tänä vuotena 70 vuotta , a nuorimmalla on 50 vuotta .
Tuaton nero ta hänen rakkahuš musiikkih šiirryttih pojallaki .Konša Viktor opaštu enšimmäisellä luokalla , tuatto opašti aikuhisie šoittamah haitarie .Poika toisie miehie rutompah opaštu šoittamah ta šiitä ajašta alkuan tämä musiikkišoitin on aina hänen elämäššä .
Šeičenluokkasen koulun lopetettuo Viktor opaštu haitarinšoittajan kurššiloilla Petroskoin musiikkiopistošša .Šiitä hiän ruato Repol’ašša kahen päiväkojin musiikkijohtajana ta Kulttuuritalošša .Šakšašša armeijašša ollešša nuori mieš opaštu šoittamah saksafonie , konrtabassuo , kitarua .
AKTIIVINI NUORISOLIITTOLAINI
Vuotena 1966 Zina Frolkina lopetti Segežan liäketiijollisen opiston ta tuli Lušmah (šilloin kylä kuulu Segežan eikä Mujejärven piirih ).Neičyt heti miärättih felššeri-šynnytyšpunktin johtajakši .Mieli piäššä loittoseh kyläh piti enšin ajua autolla Repol’ašta Tulokseh , a šiitä jo Lušmah šuaten laivalla .Jo šiih aikah kyläššä eli melko vähän rahvašta , ka joka pereheššä oli viisi–šeiččemen lašta , niin jotta nuorella felššerillä riitti työtä ta vaikehukšie .Vuuvven piäštä Zinaida muutti Repol’ah ta ruato pol’ničašša tervehyščikkona , lapšienliäkärin apulaisena .
Šilloin kyläššä oli äijän nuorisuo , elämä kuohu ta joka päivä toi mielihyvyä .Šykyšyllä alovehellisen nuorisoliittojärještön šihteriksi valittih Zina .Järještö yhisti nuorie prihoja ta neiččysie , ket ruattih eri laitokšissa – poštissa , pol’ničašša , Kulttuuritalošša .Nyt Zinalla ei jiänyn yhtäkänä vapuata minuuttie .
Neičyt oli mukana nuorisoliittolaisien matoilla lähikylih (Omelieh , Šuarenpiäh , Tulokseh , Lušmah , Kiimasvuarah ) konserttiohjelmineh , luventoineh , tanššineh – kešällä polkupyörällä , talvella šukšilla .
Joka pyhäpäivä oli varattu , piti auttua lespromhosilla .Talvella nuoret poltettih okšie tel’ankoilla , puhissettih lumešta puut , kumpaset oli valittu kuatamisekši .Tel’ankoilla piti ajua rejellä , mitä veti traktori .Tietyšti , talkutöillä aina oli riittäväšti pakinua , kitaran šoittuo , lauluo , čäijyö ropivon luona .Kevyällä piti šiivota alovehta , issuttua puita .Kešällä nuoret autettih tukinuitošša , a šykyšyllä kaikin yheššä korjattih šatuo .
Šen lisäkši Zina ošallistu konserttiohjelmih , eri kilpailuih , kirjallisušillaččuloih , lukijakonferenššiloih , kuoron harjotukših , kešällä melkein joka päivä nuoret pelattih korita lentopalluo , a šuovattana ta pyhänäpiänä oltih tanššijaiset ...Muissellen noita aikoja Zinaida Nikolajevna šilmissä nuorenou .
MONIVÄRINI ELÄMÄ
Vuuvven 1968 talvikuušša Zina tuttavuštu Viktor Lazarevih .Tämä tapuamini yhisti nuorien elämät , ka še ei tapahtun heti .Repol’ašta Zina läksi Moskovan alovehella , missä eli hänen veikko , ta ruato šielä pol’ničašša .Še aika oli täynnä kirjasie ta harvinaisie tapuamisie Viktorin kera , višših elämä tarkašti heijän tuntehie .
A Repol’ašša Viktor tuli Zinan tilah nuorisoliittojärještön toiminnašša .Šiih aikah , muistelou Viktor Aleksejevič , tanššijaisissa ei ollun kunne omenan kirvota .Kuoroh kävi noin 60 henkie .Kollektiivi ošallistu eri kilpailuih .Hyö iče peruššettih vokali-intrumentalini yhtyveh ta omin käsin luajittih kitaroja šitä varoin .Mujejärven piirin ainut ta enšimmäini saksafoni oli Repol’ašša – kyläläiset iče ni oššettih še .Nuoriso oli hyvin aktiivini : hyö luvettih runoja , vietettih konserttija , ilahutettih omilla neroilla ei ainuoštah omakyläläisie .
Vuotena 1971 Repol’ašša piettih Viktorin ta Zinaidan hiät .Viijen vuuvven piäštä Viktor Lazarevilla ehotettih ruato Mujejärven raikomissa ta niin pariskunta muutti piirikeškukšeh .Vuosien mittah Viktor ruato lespromhosissa , Kultuuritalošša , šiitä häneštä tuli šäještäjä ta Mujejärven rahvahankuoron ohjuaja .
Zinaida Lazarevan työelämäššä oli ruato pol’ničan lapšienošaštošša tervehyščikkona , šiitä hänet kučuttih töih piirin Rekisteritoimistoh .Vuosina 1999–2012 Zinaida Nikolajevna oli Mujejärven sosialipalvelujen keškukšen johtajana .Zinaida koko elämän laulau ta tietyšti hiän on Mujejärven rahvahankuoron yksi aktiivisista ošanottajista .
Lazarevien pereheššä šynty kakši tytärtä Ol’ga ta Jekaterina .Nyt molommat eletäh ta ruatah Petroskoissa , molompien perehissä on kakšin lapšin .Vanhin punukka Maksim jo ruatau ta opaštuu yliopiston ulko-oppilaitokšella .Kira-tyttö opaštuu yhekšännellä luokalla , a nuorimmat Maša ta Nazar vielä ollah lapšientarhan kašvatit .
Zinaida Nikolajevnan kakši piäharraššušta – laulut ta kirjat – kuletah hänen elämäššä rinnakkah .Šen lisäkši Lazarevit tykätäh luontuo ta rikeneh käyväh meččäh marjua poimimašša ta šientä keryämäššä , kalaššukšella ta levähtämäh .Tänä talvena pariskunta monta kertua nähtih sel’l’alla .
Kaččuon tämmöseh tavalliseh , ka šamalla vaikiehki Lazarevien onnellisen perehen elämäh mie maltan , jotta vain onnellini ihmini voit luatie onnellisiksi toisie ihmisie .Mimmosena myö niämmä meijän elämyä – värikkähänä tahi muššanvalkiena – riippuu jokahisešta meistä .A vet muajilma on monivärini ta täyšiarvoni , pitäy vain elyä ta iloil’l’a uutta päivyä .
Onnellisen perehen istorija
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский