Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Tarja Lehikoinen. Puatane šuomelaisien šilmin
Tarja Lehikoinen
Puatane šuomelaisien šilmin
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Miltä
näytti karjalaini Puatanen kylä 1990-luvulla ?Šuomelaiset Tarja Lehikoinen ta Anneli Sarhimaa kešällä 1989 oli käyty täššä kyläššä .Jälešti hyö kirjutettih omie vaikutelmie täštä matašta .Kirjutuš oli painettu Punalippu-lehen Kuibo elät , karjalaine ?-erikoisnumerošša .Nykysellä lukijalla varmašti on mukava lukie šiitä , mimmoista elämyä eli Puatanen kylä melkein kolmekymmentä vuotta takaperin .
Viime kešänä , heinäkuun alušša olima pari netälie Petroskoin yliopiston šuomen kielen opaštujien kera Puatanešša , Keški-Karjalašša .Opaštujat tallennettih tutkija Pekka Zaikovin opaštamina karjalaista paikan - ta henkilönnimistyö , myö omašta puolešta nauhottima karjalan kieltä .Täššä jutušša kerromma retkeštä meijän šuomelaisien näkökulmašta .
KYLÄ SEESJÄRVEN RANNALLA
Puatanen kylä šijoutuu Seesjärven rannalla Karhumäjen piirissä , noin 300 kilometrie Petroskoista pohjoseh .Šuomešta kačottuna Puatane šijoutuu kutakuinki Nurmekšen korkeuvella .Kyläh piäšöy Petroskoista šuorah autobuššilla tahi lentokonehella , Karhumäkeh šuaten voit matkuštua junallaki .Eläjie nykyseššä monikanšallisešša Puatanešša on 1500–2000.Alunperin še on ollun karjalaini kylä , missä eli minnih verran niise venäläisie , nyt kanšallisukšien lukuh kuulutah kuin ukrainalaiset ta valkovenäläiset , niin ni mordvalaiset ta čukčitki .
Puatanen kohtalo muissuttau Šuomen kylien väještönkehityštä : nuoret muutetah kaupunkiloih ta šuurin oša kylän väještöštä on ikäihmisie .Erähän päiväkojin kašvattajan šanojen mukah , lapšie kyläššä on kuitenki äijän .
Ennein šuurin oša puatanelaisista ruato kolhosissa , nyt tärkein työnantaja on meččäkombinatti .Työpaikkoja taritah niise kylän ruoka - ta tevollisuštavarakaupat , keškikoulu , pol’ničča , päiväkoti , ruokala , pošti ta kyläneuvošto .
KARJALAISIE TALOJA TA VIERAHANVARASIE ELÄJIE
Tämmöseltä näytti Puatanen kylä meijän šilmissä : vuaran rintehillä pyöreistä hiršilöistä rakennettuja puutaloja , kaitasie hiekkakujie , rannalla n’okottajie kylyjä ta venehlatoja , paikkapäisie ämmöjä punukkoineh , mouttoripyörillä hurjaštelijie nuorukaisie ta kylän katuja myöten vapaina heilujie heposie , lehmie , lammašlaumoja , lukomattomie erivärisie kiššoja ta monirotusie koirie .
Maisemašša meitä ihaššutettih karjalaiset talot , kumpaset ollah malliesimerkkijä kanšan rakennuštaitehešša : kaunehešti korissetut ikkunanpiällykšet ta räyštähät , harmonini oččašeinä , šuhtehellisen korkiella olijat ikkunat ta rakennukšien šuojuamat tihiet pihat .Ušeimmičči ihmiset ta kotieläimet eletäh šaman katon alla , šentäh talot on rakennettu kakšiošasiksi näin , jotta toisella puolella ollah varšinaiset elintilat , toisella – liävä .
Ulko-oven avattuo vieraš aštuu pienen šinčin kautti etuhuoneheh , heittäy šinne omat kenkät , koputtau pirtin oveh , käyt etehpäin ta šanou : “Terveh !”
Nyt vierahan eteh avautuu karjalaini pirtti värikkähine kotikutosineh riepumattoineh .Tuvan šyväin on venäläismallini kiukua , päčči , kumpasen šeläššä kešällä muatah kiššanpennut ta ämmön luo tulluot punukat , a talvipakkasilla iče ämmöt .
Kaikkielta tuntuu kojikkuš ta puhtahuš – emännän ei tovellakana tarviče hävetä vuottamattomien vierahien ieššä !Vieraš issutetah talon parahalla paikalla , pannah kiehumah samovuara ta kohta jo kučutah čäijystolah .Taritah herkullisie kalittoja ili karjalaispiiraita , erimoisie pikkuleipie , karamellija ta toičči ni kiukuašša hauvotettuo maituo čäijyn šekah kuattavakši .Čäijyö vierahalla taritah juotavakši vähintäh kakši kuppie , “molommalla jalalla ”.Vanhah tapah vierahalla tuuvvah käsipaikka , kumpaseh voipi pyyhkie kiät šyömisen jälkeh .
VENÄJYÄ , KARJALUA TA VAIKKA ŠUOMIE
Kielimaterialie nauhottuas’s’a myö šaima tovistua , jotta puatanelaiset ollah hyvin vierahanvarasie ta yštävällisie .Joka talošša šaima lämpimän vaštahoton ta mukavie uušie tuttavie šiitäki huolimatta , jotta oli heinäaika ta kyläläiset ruattih niityillä pität päivät .
Kielirajat niise ei tuotu proplemoja , šentäh kun kaikki puatanelaiset paistih šujuvašti venäjyä ta monet maltettih lisäkši jonkun verran šuomie .Puhtahinta karjalua paistih vanhukšet ta keški-ikäset , šen šijah nuorien karjalantaito on heikko tai äšen olematoin .Ušeimmičči nuoret ta lapšet paissah keškenäh ta koissaki venäjyä .Parahašti karjalantaito on šäilyn šemmosissa perehissä , missä molommat vanhemmat ollah karjalaisie ta missä kotikielenä on iellähki jiänyn karjala .
Käytännöššä Puatanešša kuitenki paissah moničči eryäštä karjalanvenäläistä šekakieltä , kakšikieliseššä yhteisöššähän on helppo käyttyä molompie kielie šekasinki , šentäh kun še aina tulou ymmärretykši .Monet ämmöt ta ukot ollah pahua mieltä šiitä , jotta punukat ei enämpyä malteta karjalua .Erähät tuaš kerrottih , jotta punukat rikeneh kyšytäh , mintäh mistänih asiešta šanotah karjalakši .Enši šykyšyštä alkuan lapšet voijah esittyä omie kyšymykšie niise opaštajalla , šentäh kun Puatanen koulušša aletah opaštua karjalua vapuana opaššušainehena .
KÄSITYÖTAIJOT ON ŠÄILYTTY
Karjalaiset käsitaijot ollah omua luokkua .Melkein jokahini emäntä on iče kuton mattoja , skuatterija ta käsipaikkoja , virkannun stolaliinoja koristajat prošvat šekä tikuttan kintahie ta šukkie .Rikeneh lankatki ollah kotitekosie .Miehet omašta puolešta ollah taitajie verkkojen ta ryšien luatijie .Taitavimpien käsistä šynnytäh vielä i tuohiesinehet .Eri taloissa vieraillešša meilä näytettih , mitein mattuo kuvotah ta kuin valmissetah hyvä kalaverkko .
Vanhah tapah rakašta vierašta kaimatah aina portahilla šuaten .Näin luajittih niise meijän uuvvet puatanelaiset yštävät .Erotešša meilä tytöillä toivotettih rutompua miehellä mänyö , hyvyä mieštä , onnellista elämyä ta tervehyttä .Omašta puolešta tahomma kiittyä meijän kaikkie puatanelaisie ta petroskoilaisie matkatoverija onnistunuošta retkeštä .Jiäkyä tervehiksi !
Puatane šuomelaisien šilmin
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский