Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Iluo ei rahalla oššettu
Iluo ei rahalla oššettu
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Nyt
ikäihmisenä ollešša myötähäš juohtuu mieleheni nuorušaika ta šilloset vuosikymmenien takaset pruasniekat .Työtä kyllä riitti , vain kun rahvaš hyvin ruattih , niin šuatettih hyvin ni levähtyä .
Vanhempi rahvaš muistau , mimmoset oltih ennein pruasniekat .Ei issuttu šilloin kotiloissa , vain keräyvyttih joka pruasniekka eri kylih .Iluo riitti omilla tai vierahilla .
Kontokin pruasniekat oltih Il’l’anpäivä ta vallankumoušjuhla .Koštamukšešša pruasnuitih Stroiččua ta Pokrovua .Koštamukšešša Huttuniemeššä oli koulu .Šinne aina keräyty nuoriso pruasnuimah .Šielä kisattih katrillie ta pyörittih piirileikkijä .Kakšin päivin kostittih .
Vierahien joukošša oli heimolaisie tai tuttavie .Kaikista piettih huolta .Šilloin ei monešša kyläššä ollun kauppoja , kaikki tarpehet ruokatavarat oli omissa aitoissa .Šieltä emännät kanto lihat ta kalat , marjat ta maijot .
Niitä aikoja oli kylissä oma leipäki .
Kun aikah kisattih , niin keräyvyttih puavošnalla taloih (puavošnakši šanottih šilloin päivällistä ).Pruasniekkakylän emännät ei oltu huolettah .Vierahien tulolla oli valmehet sriäpnät tai keitot oli keitetty .Kostitettih joka talošša .Iluo ta riemuo riitti huomenekšešta iltah , vaikka viinašta šilloin ei ni tiijetty .
Vanhempi rahvaš käytih kalmismualla ta juattih muistelijaista .
Mie aikoinani kerkisin käyvä kolme kertua Kontokin pruasniekašša .Kontokkilaiset oikein hyvin otettih vierašta vaštah .Šuuri oli Kontokin kylä ta šielä oli äijä tuttavie .
Tulijana kešänä on meininki pruasnuija Koštamukšešša Stroičan päivyä .Himottais miunki nähä vielä hoti yksi vanha pruasniekka .
Iluo ei rahalla oššettu
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский