Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Pekka Zaikov. Kielen ta kulttuurin elvyttämisen proplemat
Pekka Zaikov
Kielen ta kulttuurin elvyttämisen proplemat
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Meijän
aikah uuvven ristikanšan kašvattamini ei voi olla ilman totuttelomista oman rahvahan perintehih , tapoih ta kieleh .Kanšallini politiikka , kumpani oli Lokakuun vallankumoukšen jälkeh , vei šiihi , jotta Karjalan rahvaš ei maltettu lukie ta kirjuttua muamon kielellä , ei ollun šillä omua lehtie , teatterie .Karjalankieliseh kirjallisuoh kuuluttih vain kakši-kolme nimie , hyöki kirjutettih livvin murtehella .Ei ole meilä šäveltäjie , kumpaset maltetah karjalakši .
Viimesellä 2–3 vuuvvella rupesi elpymäh karjalan kirjutuškieli : on luajittu karjalan kielen kirjaimikko latinalaisella pohjalla , opaššuškirjat lapšilla .Aunukšen ta Priäžän piirin 75 koulušša läššä 800 henkie opaššutah karjalan kieltä .Onnakko Kalevalan , Louhen , Mujejärven , Karhumäjen ta Kemin piirilöissä karjalan kieltä vouse ei opaššeta lapšilla .Ennein kaikkie tämä riippuu rahvahan ta opaštajien ymmärtämiseštä , jotta lapšien opaštamini ta totuttelomini muamon kieleh on ylen tärkie asie .On šuuri proplema šuaha kouluh karjalan kielen opaštajie .Nykyjäh niitä ruvetah valmistamah Petroskoin yliopistošša , kumpasešša viime vuotena avattih karjalan ta vepšän kielen laitoš .Yliopiston jälkeh nuoret ristikanšat voijah ruatua kouluissa , leheššä , ratijošša ta televisijošša .Karjalan kielen opaštajien valmistamisen lisäkši pitäy ajatella muijenki spesialistien valmistamista .Ei ole musiikin , kanšantaitehen , rahvahan kisojen ta käsiruatojen tietäjie , kumpaset voijah opaštua lapšie ta maltetah karjalan kieltä .
Nyt karjalan rahvahalla on karjalankielini lehti “Oma Mua ” kunne rahvaš voi kirjuttua omalla murtehella .Kipinäaikakaušlehti kirjuttau starinoja , arvautukšie , šananpolvie ta šananlaškuja karjalan kielellä .Karjalan rahvahan kerähmöššä noššamma kyšymykšen , jotta lehti ilmeštyis kakši – kolme kertua netälissä .On huolta ratijo - ta televisijo-ohjelmista .Tänne kuulutah ennein kaikkie ruatajien puuteh ta ohjelmien aika , kumpaista tarvitah lisyä .
Kaikin tiijetäh , jotta Kanšallisella teatterilla nykyjäh on ylen jykie aika , kun monet artistat jätettih še .Onnakko teatteri yrittäy šelviytyö vaikeukšista .Tulijana vuotena tahotah avata studijo , kumpasešša ruvetah kouluttamah nuorie artistoja .Ihaššuttau še , jotta teatteri rupesi esittämäh näytelmie karjalan kielellä .Monet ristikanšat jo nähtih V .Nekrasovin Šyyšikävyšnäytelmä , kumpani esitettih kerähmön ošanottajilla Aunukšešša .Nyt teatterin artistat valmissetah uutta näytelmyä karjalan kielellä .Šen luatijana on Leo Närjä .Petroskoissa on vielä kuklateatteri , kumpani rikeneh esittäy omie näytelmie Šuomešša .Artistat iče ei malteta paissa šuomekši , šanat kirjutetah nauhurilla .Eikö voi tämä teatteri šamoin ni valmistua karjalankielisie näytelmie ta näyttyä niitä Karjalan kylissä ?Näijen kyšymykšien ratkaisu riippuu ennein kaikkie Karjalan kulttuuriministerijöštä .
On jo luajittu Karjalaisien rahvahallisen kulttuurin elvyttämisen ohjelma .Onnakko še ei näytä kuin voit konkrettisešti piäššä läpi monešta meijän tašavallan kulttuurialan proplemašta .Kulttuuriministerijöššä ei ole ieš pientä ošaštuo , kumpani ruatais karjalan , šuomen ta vepšän kulttuurin elvyttämisen hyväkši .Monilukusilla ministerijön ruatajilla pitäy kiäntyö rahvahan puoleh ta šen huoliloih .
Karjalankieliseh kirjallisuoh kuulutah vain Vladimir Brendojev ta P’otr Lukin .Jouvumma vain pahottelomah , jotta hyö ei olla enyä henkissä .Kirjallisuš ei voi šyntyö yheššä šilmänräpähykšeššä .Pitäy olla vaštuava kielitilanneh , konša ilmeštyis oman kielen kirjuttajie , runoilijie ta näytelmien luatijie .Kun kielikyšymykšie ta šamoin karjalaisien kulttuurikyšymykšie ruvettaneh piättämäh oikieh , šilloin karjalankielini kirjallisuški piäšöy kehittymäh .
Karjalan rahvahan kerähmöššä noššetah kyšymyš Rahvahallisen kulttuurikeškukšen luatimisešta .Tällä kulttuurikeškukšella pitäis olla šemmoni talo , missä vois pityä illaččuja , kaikenmoisie kerähmöjä , kielikurššija ta tapuamisie ulkomualaisien liittojen kera .Rahvahallini teatteri vois olla hyvänä šijana Rahvahallista kulttuurikeškušta varoin .Onnakko teatterin tiloissa on Kanšallisen teatterin rinnalla Teatteriliitto ta Venäjän teatterin artistojen joukko (“Tvorčeskije masterskije ”).Kanšallisen teatterin artistoilla ei täyvy šijua omašša teatterissa .Kulttuuriministerijö ei taho antua Kanšallista teatterie kulttuurikeškukšella .
Karjalan rahvahan kerähmöššä karjalaiset täyvellä iänellä šanotah oman kielen ta kulttuurin huoliloista .Ušomma , jotta tašavallan hallinto ta yhteiskunnalliset järještöt ruvetah rutompah ta hyvin piättämäh näitä hyllättyjä ta kipeitä proplemoja .
Kielen ta kulttuurin elvyttämisen proplemat
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский