Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Luušalmi: männehen ta tulovaisuon välillä

История изменений

16 октября 2021 в 18:29 Nataly Krizhanovsky

• изменил(а) автора источника
  с Pekka Mittojev
  на

17 сентября 2019 в 11:53 Нина Шибанова

• создал(а) текст
• создал(а) текст: Tämän vuuvven šyyškuun lopušša Kalevalan piirin Luušalmen kyläššä ašetettih kumarrušristi. Rissin ašettamispaikalla lähitulovaisuošša rakennetah oikieuškoni kirikkö. Kalevalan piirin pappi Jevgeni Korenev ennein rakentamistöijen alkamista piti pyhityš- ta malittuhetken. Kirikön rakentamisideja tuli mieleh meččäpos’olkan eläjillä, iče kumarrušristiki on paikallisien kyläläisien luatima. Plahosloven’n’a rakentamiseh oli šuatu arhipiispalta 11. šajekuuta, a 19. šajekuuta Petroskoin projektitoimistošša alettih kehittyä tulijan kirikön projektie. Nyt on hoijettava tonttimuan viralliset paperit rakentamista varoin šekä rekisteröitävä yhteisö Karjalan oikeušministerijöššä. Yhtehisellä piätökšellä oli piätetty, jotta uuši kirikkö noššetah ihmiskäsittä luajitun Iisussa Hristossan oprasan kunnivokši, kumpasen muistuo Kirikkö kunnivoiččou joka vuosi 29. elokuuta. Luušalmen kirikkö meinatah noštua kylän oikieuškosien ta hyvänluatijien varoilla. VANHA KYLÄ TA NYKYNI POS’OLKA Luušalmen pos’olka on rakennettu neuvoštovallan aikana. Vaikka enšimmäini maininta šamannimiseštä kyläštä liittyy 1878 vuoteh (Šeiččemen lappalaispogostan väjenkirja), nykysellä pos’olkalla ta ntisellä kylällä on vähä mitä yhtehistä. Luušalmen kylä, kumpasešša 1908 vuotena lašettih olovan 16 taluo, 83 mieštä ta 91 naista, šijoutu Luušalmen toisella puolella. Konša neuvoštovallan aikana ruvettih rakentamah Luušalmen pos’olkua, piätettih noštua še vaštakkaisella rannalla – lähemmäkši meččäruakaainehvaraštuo. Šitä myöten, kun pos’olka kašvo, vanha kylä tyhjeni. Luušalmen kyläššä vielä 1920-30 -luvulla oli oikieuškoni časoun’a. Še šeiso kylän laijalla, šalmen rannalla. Ilmeisešti še oli piätäkauten noššettu juuri šiih paikkah, šentäh kun kuolluita kylän eläjie karjalaisen perintehen mukah hauvattih “vejen tuakše”, šalmen toisella puolella, missä nykyjäh šeisou Luušalmen pos’olka. Ennein kun vainuat lähettih Tuonela-matkah, ne šiunattih oikieuškosešša časoun’ašša. Täššä tavašša šelväšti näkyy vienankarjalaisien oikieuškosen ta pakanallisen kulttuurin yhtevyš. PAIKANNIMEN ŠYNTYMISVERSIJOJA Luušalmi-nimen šyntyperäštä on olomašša ušiempie versijoja. Topografisen versijon mukah šalmi näyttäy lannehluun muotoselta. Kanšantarinat kerrotah, jotta talven lopušša ta kevyän alušša šalmi on ylen kavala. Kovan virran takie jiä šiinä kohašša tulou ylen hutrakši. Šentäh šalmen ylityšpaikalla šattu äijän onnettomukšie, hukku ihmisie ta elukkoja. Šanotah, jotta koko šalmen pohja on täynnä hukkunuijen luita. Kolmaš versijo on legendarini. Šen mukah šalmi oli keškiajan ruoččilaishyökkyäjien matalla, mit kulettih Vienan Karjalan šisämuah ta tällä šalmen paikalla ruoččilaiset ta karjalaiset piettih kovie taisteluja. “VERILÖYLY” LUUŠALMEN TIENOILLA Varmah voit šanuo vain šen, jotta viimesen kerran Luušalmen kylä oli kovien taistelujen kenttänä kešällä ta šykyšyllä 1918 vuotena, konša Kuninkahan irlantilais-karjalaini rykmentti (Karjalan legiona) everšti Philipp Woodsin joholla matkuan Kemistä Uhtuoh päin tuhosi kyläššä olluon valkošuomelaisien miehityšvaruškunnan. Šyyškuušša täytty tašan 100 vuotta šiitä, kun Karjalan rykmentti oli toteuttan Uhtuon vallottamisoperatijon ta täyvellisešti poistan valkošuomelaiset ta niijen liittolaiset – šakšalaiset – Vienan Karjalan alovehelta. Kuvaukšie šotaoperatijošta Luušalmen tienoilla löytyy Philipp Woodsin muistokirjutukšista, mit oli painettu Iso-Britanijašša. Kirjašša “Karjalan kuninkaš. Everšti Philipp Woods ta brittiläini interventijo Venäjän pohjosešša 1918-1919 vuosina: istorija ta muisselmat” taistelut kyläššä on kuvattu näin: “Luušalmen vallottamini oli kauhissuttaja esimerkki šiitä, mitein julmašti karjalaiset käytih šotua. Ei voi olla arvoštamatta tämän operatijon šuorittanuon karjalaisen upšeerin mainijuo šotilallista neruo, no iče taistelušša ei tunnettu yhtänä šovankäynnin inhimillisie prinsippijä, lukuh ottamatta yhtä, epäilyttävyä, kuitenki molompien ošapuolien käyttämyä: ruttoni kuoloma oli parempi kuin lyhyt ta iärimmäisen tuškallini vankeuš. Šivupuolisen tarkkailijan, kumpani ei ole käynyn läpi tämänkaltasie käršimykšie, on vaikie ymmärtyä mitä še šotilaš, kumpasen talo poltettih ta naiset vietih mukanah, tunši vihollista kohti. Eikä ole mahollista šoveltua Europan šivissyšnormija ihmisih, kumpaset sosialikehitykšeššä on jiäty hyvin loitoš tuakše. On yhtä vaikieta unohtua Luušalmen verilöyly, missä vihollini oli piiritetty, työnnetty uloš kapiella heikkarannalla ta tapettu kaikki viimeseh šotamieheh, eikä šiinä kenkänä tarjon eikä kyšyn armuo.” Voit olla, jotta Luušalmen paikannimellä on ihan arkini, runotoin šyntyperä. Äijyä aikasempah karjalaisien tuluo, näillä paikoin elettih lappalaiset, kumpaset niise hauvattih omie kantatuattoja šalmen rannalla. Luonnoltah vaihtelija kahen järven välini šalmi rikeneh muuttau oman niskah ta eri vuuvvenaikoina vesivirta kuluttau šen rantoja. Šiitä šyyštä Luušalmen rannoilla rikeneh on huomattu ihmisluita entisistä hautaušpaikoista, mit tulvija virta oli kantan rannoilla. Višših šiitä šalmi on šuanunki vaštuavan nimen. Viimekši Luušalmen kylän vanha kalmismua joutu vejen alla 1990-luvun loppupuolella. Šilloin šalmen rannalta löyty äijän ihmisluita, mi vielä kerran tovisti tuon šynkän paikannimen šyntyperän.