ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Tatjana Berdaševa. Inha, kuvauškamera ta polkupyörä

Tatjana Berdaševa

Inha, kuvauškamera ta polkupyörä

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Karjalan eläjät ihaillah Šuomen valokuvauštaijon enšimmäisen muasterin Into Konrad Inhan valokuvie. Vienan Karjalašta kertojan oman valokuva-eepossan hiän olikirjuttanvalon ta varjon avulla. Inha kävi Vienašša 124 vuotta takaperin ta jätti ičeštäh muiston ikusiksi ajoiksi.

Into Konrad Inha oli oman muan eistäjämielisie kanšalaisie. Häneštä tuli enšimmäini šen ajan valokuvaušmuasteri. Hänen kuvat aivan lumotah ta pakotetah kaččomah niitä uuvveštah ta uuvveštah. Inha opaštu valokuvauštaituo EuropaššaŠakšašša ta Itävallašša, myöhemmin hiän ošti kaikista nykyaikasimmat laittehet, šuahakšeh luatie huipputašosie valokuvie.
Into Konrad Inhan anšijošta Šuomešša ilmešty vielä yksi inšeneriajatukšen kekšintöpolkupyörä. Inhan pereheššä oltih käytöššä enšimmäiset polkupyörät, kumpasissa etupyörä oli šuuri, a takapyöräpieni. Tuošša kuvašša Inhan veikko kaverieh kera ajau täyttä vauhtie kakšipyöräsellä polkupyörällä. Into Konrad on objektiivin toisella puolen tallentamašša tuota hetkie.
Inha ičeki mielelläh ajeli polkupyörällä, mi oli jo nykyaikasempua mallie. Hiän šuoritti polkupyörällä melko pitkie matkoja. XIX vuosišuan loppupuolella polkupyörät jo muissutettih meilä tuttuja nykyaikasie polkupyörie: pyörät oltih šamankokoset, ruami ta šatula keškipaikalla. Šemmosen Rover-nimisen polkupyörän oli kekšin 1884 vuotena enklantilaini kekšijä John Kemp Starley ta vuuvvešta 1885 šitä ruvettih tuottamah.
Inha kokeili šamantyyppistä polkupyöryä 1895 vuotena, konša vuuvven aikana hiän valokuvauškameran kera kierti koko Šuomen ta luati maiselmakuvie kuvakirjah omašta muašta. Vienan matkahki vuotena 1894 Inha otti polkupyörän, ka valitettavašti ei voinun ajella šillä. Še oli aivan mahotointa teijen kunnon takie. Inhan luomistyön tuntijat hyvin muissetah kuvua karjalaisešta piätieštä, kumpaista myöten äšen kešällä talonpoika kulkou rejellä eikä kärrylläšentäh kun rejen jalakšet ei upota šuoh ta ne piäššäh kivikkökohtie yličči.
Inha oli luatin ylen äijän polkupyörien eistämisen ta popularisoinnin hyväkši Šuomešša. Hiän keräsi tilaukšie ta välitti Šuomeh enklantilaisie polkupyörie. Helsinkin Sanomat -leheššä on šäilyn Inhan antama ilmotuš, kumpasešša hiän ilmotti ottavan tilaukšie ta šuositteliuutta matalua naiskakšipyöryä”.
Ennein 1880-lukuo polkupyöryä kučuttih Šuomešša velosipediksi, velocipediksi, pikarattahakši, polkurattahakši tahi pikakulkuriksi. Šanotah, jotta Inha on kekšin iče polkupyörä-šanan. Još kaččuo tuon šanan kahta ošua, niin mieleh heti tulou kuva: ajat polkuo myöten ta kačot pyörijyä pyöryä. Voit olla, jotta šana on muovoštun šuomenkieliseštä polkea-šanašta, mi heijaštauki polkupyörän toimintaprinsippie.
Oliko še näin vain ei, ka nykyjähki polkupyörä on Šuomen elämäntavan erottamatoin oša. Šuomelaiset ajellah polkupyörillä äšen talviaikana ta šamoin äijän valokuvatahki. Olis mukava šuaha tietyä, onko ken nykyjähki järještän šemmosie valokuvauš- ta pyöräilymatkoja Šuomie myöten, niin kuin monie vuosikymmenie takaperin oli luatin Šuomen valokuvauštaijon enšimmäini muasteri Into Konrad Inha.