Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Pekka Zaikov. Karjalan kielen tila
Pekka Zaikov
Karjalan kielen tila
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
KRL :n johtajan
Pekka Zaikovin karjalaisien Enšimmäisessä kerähmöššä (1991) pietyn šeloššukšen lyhennelmä
Hyvä isäntäväki !Hyvät šuomelaiset vierahat !
Myö olemma keräytyn oikein vakavana aikana , šilloin kun jokahini rahvaš rupieu smiettimäh ketä hyö ollah ta mitä kieltä paissah , mimmoni heilä on kulttuuri .Ihminihän ilmain omua kieltä on kuin lintu šiivettäh .Oman kielen kavottan ihmini tuntou iččie vierahana omašša muašša .Hänen jalat ei olla enämpyä omalla muaperällä eikä ne ole vielä toisella , šanomma venäläisellä muaperällä , kun še ei ole vielä omakšun toistakana kulttuurie .
Entini kanšallispolitiikka on luatin kaiken , jotta niin šanotut “pienet rahvahat ” unohettais ruttosempah oman kielen , jotta kaikista rahvahista tulis yhtehini neuvoštokanša , kumpani pakajais vain venäjän kieltä .Kuitenki viime aikoina perestroikan alkuvuosina karjalaisetki havaččeuvuttih ta nähtih , jotta heilä ei ole omua kirjakieltä , hyö ei voija kirjuttua ta lukie omalla kielellä , jotta šitä ei opaššeta kouluissa eikä yliopistošša , jotta karjalaisilla ei ole omua lehtie , teatterie , šäveltäjie .Kaikki paikannimet on viännetty niin , jotta et šua šelvyä mistä šanašta on tullun kylän tai joven (järven ) nimi .Šurkiempua tilua , mi on karjalaisien kohalla ei voikana kuvitella .
Mintäh še näin pahašti kävi karjalaisien kohalla ?Mi šiihi on šyynä ?Mintäh rahvaš , min nimellä kučutah meijän tašavaltua , jäi ilmain kaikkie šitä , mitä on muilla šuomelaisugrilaisilla kanšoilla ?
Tämä on ollun istorijašša
Vaštauš näihi kyšymykših löytyy entiseššä kanšallisešša politiikašša , mi oli koko miän muašša ta niise Karjalašša .Myö tiijämmä , jotta vielä viime vuosišuan lopušša karjalakši oli kiännetty henkellisie kirjoja ta šillä keinoin yritettih levittyä jumalanuškuo karjalaisella rahvahalla .Šiihi aikah kuitenki rahvaš ei voinun lukie karjalakši , kun ne tekstit oli kirjutettu venäläisin kirjaimin .Šilloin kun šynty Karjalan Työkommuuni yksi tärkeimmistä kyšymykšistä oli , jotta millä kielellä karjalaisie lapšie opaštua kouluissa .Šiihi aikah karjalaisie oli melkein 40 % koko Karjalan väkiluvušta .Šilloin vielä oli täyšin mahollista antua karjalaisilla luatie oma kirjakieli ta kehittyä šitä .I Yleiskarjalaini etuštajakokouš onnakko luati šemmosen piätökšen , min mukah karjalaisie pitäy opaštua kouluissa šuomen kielellä , venäläisie venäjän kielellä .Tämmöni ratkaisu karjalaisie kohtah ei ollun oikie , mi šelittyy monella tavalla .Enšinnäki , šiihi aikah monet oltih šitä mieltä , jotta karjala ei ole mikänä muu kuin šuomen kielen murreh .Šentäh ei pie luatie nimitä erikoista karjalan kieltä .Toisekši , monet vallašša istujat kačottih mahottomakši luatie yhtehini karjalan kieli kun murtehien väliset erot ollah näin šuuret , jotta aunukšen karjalaini vaivoin maltto vienankarjalaista .Ta kolmannekši , muka uuvven kielen luatimini vuatiu šuurie varoja , kun on jo valmis šuomen kulttuurikieli ta on valmehie opaštajie , kumpasie tuli myöhemmin Karjalah Šuomešta , Amerikašta ta muuvvalta .Tällä tavalla šelitti tämän piätökšen entini VKPB :n Karjalan alovehkomitietan enšimmäini šihteeri Kustaa Rovio .Šamoin hiän vuati tverinkarjalaisien šiirtyö šuomen kieleh , vaikka karjalan kirjakieli heilä on ollun äijyä aivompi .Myöhemmin , kun nähtih , jotta täštä ei tule nimitä , ni šuomelaisie vankittih , šuomen kieli julissettih porvarillisekši kielekši , ta ruvettih mielihyvin ottamah vaštah ajatukšie karjalan kielen luatimisešta .Niinpä 1938 ruvettih ylähältä päin luatimah karjalan yhtehistä kirjakieltä .Karjalaisie kohtah oikie ratkaisu vei onnakko pahoih tulokših , kun še kieli mitä ruvettih opaštamah lapšilla oli heilä vieraš .Moni näki , jotta tämmöistä kieltä ei pie opaštua .Ta šilloin tuaš puolentoista vuuvven piäštä ylhältä lopetettih šen kielen opaštamini .
Šiitä myöhemmin opaššuš oliki kokonah venäjän kielellä , eikä mistänä karjalan kieleštä enämpyä paistu .Karjalan kieli jäi monekši vuosikymmenekši unhoh , eikä šen tilašta paistu , eikä kirjutettu .Tašavallašša ruvettih opaštamah šuomen kieltä yliopistošša ta kouluissa .Karjalan kieli eli vain šuullisešša muovošša ta rahvahalla lyötih lyömällä piähä , jotta tällä kielellä ei ole nimitä tulevaisutta , eikä še kelpua ni mihi .Onnakko karjalan rahvahašta löyty šemmosie ihmisie , ket kirjutettuh runoja ta kirjutukšie karjalakši .Näitä ihmisie oli Vladimir Brendojev , Paavo Lukin .Tiijän kuinka heilä oli jykietä šuaha painoh enšimmäiset kirjaset .Šanon kaiken tämän šentäh , jotta meilä olis täysi käsityš šiitä , mimmoni kohtalo oli ta on vieläki karjalan kielellä .Tämä on ollun istorijašša ta še on totuš , kumpaista ei pie varata .
Jokahisella kanšallisuolla on oikeuš omah kieleh ta omah kulttuurih .Kaikki ne pakinat , jotta karjalaisilla ei pie omua kirjakieltä ollah viärie .Vanha sistemi halusi venäläistyä kaikki tämmöset kanšat kuin karjalaini kanša .Tämmöni politiikka on männyn pitällä .Kaččokkua iče , još vielä 1926 karjalaisie Karjalašša oli 108 000 henkie , ni nykyjäh meitä on vain 80 000, joista vain puolet šanotah karjalan kieltä muamon kielekši .Karjalan kieli on nykyjäh kriisitilašša , a kun kuolou kieli ni šilloin kuolou karjalaini kulttuuri eikä enämpyä tule olomah karjalaista rahvašta .Nyt on koittan še viimeni mahollisuš pelaštua oma kieli .Voi hyvinki olla jotta muutoman vuuvven piäštä on jo myöhäistä .
Karjalaiset-ko nferensista etehpäin
Kakši vuotta takaperin pietty Karjalaiset-nimini konferenšši piätti luatie kakši karjalan kirjakieltä – toini aunukšelaisilla , toini – vienalaisilla .Šilloin šyntyn Karjalan kulttuurišeura , nykyni Karjalan Rahvahan Liitto , alko ruatua šiihi päin .Koululoih on šuatu livvinkielini Aberi-nimini aapini .Kirjapainošša valmistuu vienankarjalaini aapini Harakka hačattau .Opaštua kieltä on jykie , kun on oikein vähän tekstijä , ei ole metodista kirjallisutta .Opetušministerijön pitäy peruštua kanšallini kouluošašto , kumpani rupieu ruatamah kanšallisien koulujen kera .Iče opaštajillaki pitäis rohkeimmin alottua opaštua karjalan kieltä , eikä pie vuottua herrojen käškyjä .
On oikein tärkietä , jotta karjalaiset maltettais , jotta kieli eläy šiihi šuati kuni šitä paissah perehissä , kuni lapši kuulou šitä ta pakajau šitä iče pieneštä šuahen .
Viime vuotena Karjalan Rahvahan Liiton alottehešta peruššettih karjalankielini lehti “Oma Mua ”, kumpasen kautta karjalaisie totutetah latinalaiseh kirjaimistoh ta kielen ulkonäköh .Lehen avulla kieli šuau pikkuhil’l’ua normit .Lehen tiluajie on noin 2000, mi on oikein vähä ta tarkottau šitä , jotta lehtie tilatah vain joka kymmeneššä pereheššä .
Karjalan Rahvahan Liitto ajau monie kulttuurias’s’oja .Šillä on šeuroja eri puolilla Karjalua : Aunukšešša , Priäžäššä , Kalevalašša , Segežašša , Puatenešša , Jessoilašša .Tämmösie šeuroja hommuamma nyt Vuokkiniemeh , Kiestinkih ta Jyškyjärvellä .Tämmöni työ olis oikein hyvä , kun šiihi tulou ruatamah rahvaš eikä herrat .
Karjalan kielen tila
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский