Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Heini Rostkova. ”Vepsläine pätnič”
Heini Rostkova
”Vepsläine pätnič”
вепсский
Младописьменный вепсский
Karjalan
vepsläižiden , karjalaižiden da suomalaižiden mediakeskuz jatktab ičeze radod .Tal’vkun augotišes , kut oli planoiš-ki , estafetan tehta sömižen vaumičendan mastar’-klass saiba vepsläižed .Vepsläižed aktivistad , ”Periodika ”-paindišton radnikad Irina Sotnikova da Galina Baburova tarjoičiba adivoile vaumitada haudutadud nagrišt , maidkislid da voikürzid .
Tahtnikoid ühtneda mastar’-klassaha oli äi .Heiden keskes oliba kut vepsläižed , muga i toižed tahtnikad , Petroskoin eläjad , kudambil om melentartuz’ rahvahaližehe sömižehe .Nagriž om popul’arine sömine vepsläižil .Sidä södihe äjan , päazjan siloi , konz kartohk völ ei ole todud Venämale .Nagrišt haudutadihe , kuivatihe , keittihe sišpäi pudrod .Maidkislid vepsläižed vaumičiba kut znamasižil päivil , muga muupäivil-ki .A kürzad kaiken oma olnuded popul’arižen sömižen vepsläižil da karjalaižil .Niid voib söda miččen taht südäimenke , no paksumba kaiked vepsläižed paštoiba kürzid tauknanke .Mi mahtokahamb oli emäg , se hoikemba läksi hänel kürz .
Kaik taritud sömižed oma kebnäd vaumičendan täht .No mugažo om tärged se , miše ned oma tarbhaižed tervhuden täht , täuttud vitaminoil da reskad .Niid vaumitadihe ilma solata da saharata .Sanuda tot , mastar’-klassan ühtnikad ližaziba vähäižen solad da saharad sömižehe magun täht , sikš ku mö , nügüdläižed ristitud , jo harjenim sömha solakast da magedad .Mastar’-klassan aigan ühtnikad johtutiba , midä heiden kanzoiš vaumitadas tradicionaližiš sömižišpäi , jagatihe ičeze receptoiden peitusil da mahtoil .
Mastar’-klassan jäl’ghe , jo tradicijan mödhe , mäni ”melekaz pätnič ”, kus lugetihe penikaižid lekcijoid Karjalan igähižiden rahvahiden kul’turas da keles .Täl kerdal lekcijoiden lugijoin oliba Aleksei Cikarev , Irma Mullonen , Natalja Antonova , Jevgenii Fotejev da Ol’ga Gokkojeva .
Aleksei Cikarev starinoiči min täht pidetas kodikelen voz’ , kuspäi sadas dengoid sen tegemižele da äjak , miččid melentartuižid projektoid da azjtegoid kodikelen kaičendan täht om toižiš maiš i miččid mö voižim ”otta ” ičelemoi .
Ol’ga Gokkojeva radab Karjalan kelen kodiš , hän starinoiči , mi om ”etnostress ”.A karjalaine aktivist Natalja Antonova – miččed mifad oma karjalaižiš .Ozutesikš , pagištas , miše karjalaižed pit’kha meletaba da oma lujas vitkad .Natalja sanui , miše karjalaižed oma lujas melekahad .Hö jo tegiba pätandan sil aigal , konz toižed meletaba , miše hö ei el’gekoi , miš om pagin .Mugažo Natalja starinoiči miččed adivoičetajad oma karjalaižed .Nacein , läz kaikuččes rahvahas oma miččed-ni mifad , i niiš paksumba kaiked ei ole tot vai niile om ičeze süid .Pohjoižrahvahad vaiše näguba höšakoin , sikš ku hö eläba sigä , kus om kova sä da hö oma tehnuded kaiken elon jügedoid radoid .Tundištades heid paremba el’gendad , miše hö oma lujas hüväsüdäimeližed .
Om mugažo ningoine mif , miše karjalan da vepsän keled ei olgoi kehitoittud , sikš ku rauhoiden ristituiden paginoiš voib kulištada mugoižid sanoid kut ”samol’ot ”, ”kompjuter ” da toižid .No velgsanad oma kaikuččes keles , paiči sidä äjile sanoile , miččed tuliba karjalan da vepsän kelihe möhemba , om jo meletadud uded – ”lendokoneh ” (veps .”lendim ”), ”tiedokoneh ” (veps . ”tedomašin ”). Ei ole nimidä siš , miše rauhad ristitud ei kävutagoi nenid sanoid paginas , no nored tedaba niid .Nügüd’ ei ole ni üht temad , mittušt ei voiži diskutiruida meiden kelil .
Melentartuižen ezitusen tegi Irma Mullonen .Hän starinoiči Karjalan toponimoiš da vigoiš , miččid voib nägištada tenlaudaižil .Hän tarjoiči aktivistoile kirjutada valdmehile da pakita heid ”rata ühtes ” kelen tundijoidenke edel Karjalan elotahoiden nimiden vahvištoitandad tenlaudaižil vai kartoil .Ozutesikš , Karjalan Hoz’noja-jogi om kirjutadud kartal kut ”Горная ”, a ”Ščekkila ”-külä (karj .Štekki ) – ”Щепкино ”.Irma Ivanovna om mugošt mel’t , miše kaikuččes elotahoiden nimes kaičese mitte-ni istorii , rahvahan kul’turan ičenaižuz .Hän ei el’genda , mikš valdmehed erašti tahtoiba vajehtada tahoiden nimid , miččed oma läheližed ristituile .Kut nece oli Petroskoin Besovec-aeroportanke .Irma Ivanovnad ihastoitab se azj , miše sijaližed eläjad oma vasthapäi necidä , ei tahtoigoi vajehtada aeroportan nimed .
Ühtni ”melekahaze pätničaha ” meiden-ki vepsläine , Šoutjärven muzejan radnik Jevgenii Fotejev .Hän starinoiči min täht valdkundale pidab kaita vepsläižid .Hän johtuti adivoile mugoižiš ristituiš , kut Ivan Mel’kin , Mark Pimenov , Rürik Lonin , kudambad tegiba mugoižen suren panendan Karjalan kehitoitandaha .Mugažo hän pagiži siš , miše kodikelen opendamižes pidab kävutoitta nügüdläižid mahtoid , miše opendamine oliži melentartušt norištole .
Kaikutte ezitai pagiži siš , miše Karjalan igähižile rahvahile om mil ülendadas .Om männu se aig , konz oli huiged vai opak pagišta ičeze rahvahaližudes .Mikšžo mö em kaikoi ičemoi kel’t da kul’turad da em varaikoi , miše ned voiba pigai kadoda meiden elospäi .
”Vepsläine pätnič”
вепсский
Младописьменный вепсский