Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Maria Filatova.
Etnine tem om arvos
Источник:
Kodima. № 12, 2018, с. 3
Maria Filatova
Etnine tem om arvos
вепсский
Младописьменный вепсский
”SMIrotvorec”-konkurs tehtihe jo kümnenden kerdan. Täl vodel se praznuiči ičeze jubilejad. Se vedetas Rahvazkeskeižen žurnalistikan gil’dijan tahton mödhe. Gildii radab etnižen joukvestišton hüvüdeks. Konkursan pätegend om tugeta lehtmehid, kudambad kirjutaba Venäman rahvahiden elos, neniden kul’turan da tradicijoiden polhe. Gil’dijan pämez’ Margarita Länge sanui: ””SMIrotvorec” oli eksperimentaližen projektan, mitte tegihe meiden man media-alovehen palaks. Nece om ozaidanus lahjakahiden lehtmehiden abul, kudambad kehitoitaba etništ temad i nügüd’ media-aloveht ei sa eskai kuvitelda necita temata”.
Ezmäine konkursan etap ezmäi mäni kaikuččes Venäman regionas. Konkursaha ühtni 15343 lehtmest 54 regionaspäi. Heiden radoišpäi valitihe parahimid i jo kül’mkus finalistad kerazihe Moskvaha. Konkursan päetapale tuli 40 joukvestišton ezitajad. Konkursaha ühtniba lehtmehed Amuraspäi, Dagestanaspäi, Moskvaspäi, Habarovsk- da Pskov-lidnoišpäi, Orenburgaspäi, Iževskaspäi, Vladikavkazaspäi da toižiš Venäman lidnoišpäi da külišpäi. Ühtni konkursaha meidenki redakcii. Galina Baburova oigenzi konkursaha ičeze kirjutesen ”Pit’kha eläškab Karjala uniš”.
Radod, miččed oigetihe konkursale, oliba ani erazvuiččed. Nene oma sured ciklad rahvahiden kul’turas da keles, starinad melentartuižiš ristituiš da heiden elo-oziš, paginoid azjoiš, miččed oma tärktad keliden kaičendan täht – kaik ned koskiba igähižiden rahvahiden elod da problemoid.
Konkursan päivil Moskvas vedetihe Mediaforum lehtmehiden täht. Sinna tuli enamb 100 lehtmest kogonaižel Venämalpäi. Konkursan ühtnikad mugažo radoiba Mediaforumal. Sigä letihe lujas tärktoid küzundoid, miččed koskeba etništ žurnalistikad. Ozutesikš, pagištihe lehtmehiden ližaopendusen polhe, mugažo siš, kus lehtmehed voiba sada rahatuged. Äjan pagištihe sen polhe, miše federaližiš kanaloiš da lehtesiš vähän pagištas da kirjutadas igähižiden rahvahiden nügüdläižes da enččes elos. Nored mehed ei tekoi kodiröunan kul’turad, ei tekoi kel’t-ki. Mediaforuman aigan taritihe erazvuiččid azjoid, miččed voižiba pätta nenid problemoid. Ozutesikš, taritihe tehta ližaopendusen kursad lehtmehiden täht, sureta paukad lehtmehile, kudambad kirjutaba kahtel kelel – ičeze kodikelel da venäks, paremboita opendust školas da universitetas, kus voiži tehta lehtmehiden openduzčasuid.
”SMIrotvorec”-konkursan ühtnikoiden täht tehtihe vastusid melentartuižiden ristituidenke. Muga, Moskvan universitetan žurnalistikan fakul’tetan pämez’ Jelena Vartanova vastsihe finalistoidenke i vedi melentartušt paginad nügüdläižes joukvestištos. Pagištihe sen polhe, miše nored mehed kaik paksumba lugeba kirjutesid internetas, hö ei otkoi käzihe lugendlehtesid i harvemba kacuba televizorad. Jose pigai lugendlehtesid, radiopaginoid da televidenijad ei linne? Vastusel pagištihe sen-ki polhe.
Tärged vastuz mäni Dumas-ki. Konkursan ühtnikad vastsihe Rahvahaližen politikan departamentan pämehenke Vitalii Sučkovanke. Lehtmehed taričiba vastusel erazvuiččid azjoid, miččed voižiba kehitoitta etništ temad da abutada igähižile rahvahile jäda eloho. Pagištihe sen polhe, miše etnine joukvestišt ei voi eläda valdkundan rahatugeta.
”SMIrotvorec” lopihe praznikaližel koncertal. Čoma ceremonii tehtihe Gelikon-Operas, kus nimitadihe vägestajiden nimed. Galina Baburovan kirjutez om sanu koumanden sijan regionaližiden kompanijoiden keskes ”Kodikeled”-nominacijas. Nece om sur’ vägestuz da hüvä arvznam meiden ”Kodima”-lehtesen radole.