Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Tatjana Berdaševa. Lapšetoin talo on kuin linnutoin pešä
Tatjana Berdaševa
Lapšetoin talo on kuin linnutoin pešä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Perintehellisissä karjalaisissa
perehissä oli tavallah monta lašta .Riähkänä ta šuurena kor’ana piettih šitä , još pariskunnalla ei tullun lapšie .
Pitäy šanuo , jotta karjalaiset kuitenki ei kovin kiirehetty perehtymäh .Tutkimukšet näytetäh , jotta tavallah neiččyöt mäntih miehellä yli 22 vuuvven ikäsinä , prihojen akottumisikä oli vielä korkiempi – yli 25 vuotta .Noin 2/3 kaikista yhtehmänöistä oli oltu jo yli 30 vuuvven vanhat ihmiset .Muissuttau nykytilannehta , eikö niin ?Tietyšti še , jotta lapši šynty jo hyvin varttunuilla vanhemmilla , oli vaikuttan šen kašvattamiseh .Karjalaisissa perehissä parahana lapšen kašvatukšena oli hellä huolenpito .Lašta yritettih opaštua hyvällä šanalla ta hellällä kurilla .
Enšimmäisen lapšen šynty oli šuurena ilosena tapahtumana pereheššä : “Lapši šyntyy – laulu šyntyy , lapši šyntyy – ilo šyntyy ”.Enšimmäisen lapšen šyntymisen jälkeh min’n’an statussi pereheššä nousi korkiemmalla .Karjalaisissa perehissä oli tapana šuhtehellini šamanarvoisuš .Tällä tavalla oltih hyvin šyvät istorijalliset juuret : naiset rikeneh jiätih hoitamah taluo , kuni miehet oltih mečäššyš - ta kalaššušmatoilla loittona koistah tahi käytih tienestilöillä , esimerkiksi , laukunkantajina .
Perehšovun ta tervehien lapšien šyntymisen tärkienä šeikkana oli še , jotta viinanjuonti karjalaisissa perehissä ei ollun tapana .Naisethan ei ollenkana otettu šuuhu viinua ta piettih šitä ilkienä juomana .Kirjailija ta matkailija Nikolai Leskov kirjutti : “Karjalaini ei missänä nimeššä lähe arkipäivänä kapakkah …Hiän pitäy iččietäh kurissa ta aina löytäy voimie kieltäytyö muanitukšešta …Kyllä še karjalaini vodkan mavun tietäy , ka tietäy norminki eikä konšana juo šitä arkiloina ”.
Tavallah perehissä oli vähintäh kolme-nellä ta enintäh viisi-šeiččemen lašta .Lapšien liijan šuurta miäryä šamoin kuin ni lapšettomutta piettih kovana onnena – nehän oli šyötettävä ta kašvatettava .Valitettavašti 30 % lapšista kuoli enšimmäisen elinijän aikana .Ammatillisie liäkärijä šiih aikah ei joka paikašta löytyn .
Šen šijah kylissä oli hyvin kehitytty erilaiset parantamiskeinot : jokahini naini tiesi loiččuja eri tautiloih ta jokahisella oli tallešša maagisie esinehie , mit autettih šilmäykšeštä ta erilaisista tautiloista .Šuojeluesinehinä oli voitu olla kontien käpälä tahi šen hampahat ili kynnet , linnun šiipi , kiärmehen nahka , elohopie , rauta , noki , katajan okšat , hauvin leuka , heposenkenkän nuakla , oprasa , kaklaristiki oli voimakkahana šuojeluesinehenä šamoin kuin ni šuojušlaiteh .
Vaštašyntynyön lapšen vanhemmat varattih “pahua šilmyä ”, šentäh lašta ei näytetty vierahilla .Ušiempi netäli platenčan šyntymisen jälkeh kätyt oli verhottu niin , jotta kapalolapši oli aina puolipimieššä .Vierahat , kumpasilla tämmöset tavat oltih tuttuja , ei kiirehetty kurkistamah kätkylöih , a vuotettih vanhempien lupua .
Jo pieneštä šuahen lapšie totutettih ruatoh : alušta vanhemmat näytettih omalla esimerkillä , šiitä pikkuhil’l’ua opaššettih lapšie ta annettih niillä šuoritettavakši erilaisie töitä .Näin še ennein lapšie kašvatettih karjalaisissa perehissä .
Lapšetoin talo on kuin linnutoin pešä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский