Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
D’essoilu. Kylä, taloit, ymbäristö
D’essoilu. Kylä, taloit, ymbäristö
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Minun
enzimäine pieni runokniigaine rodih ven’an kielel – “Malen’kaja D’essoila ” (1993).Sen nimen andai runo rodih kyläs , konzu mustelimmo Stalinan aigah viärättäh tapettuu tuattua da toizii kylän parahii miehii .Livvikse kiännös painettih 1997 vuvvel .
Minun nygöine igä käsköy jättiä nuorembile musto .
Ennevahnas meijän sijois elettih saamelazet (lappalazet ), kuduat siirryttih Ven’ale , Novgorodan da Ruočin mualoile (nygöi vähäine heidy eläy Kuolan niemel da rajan tagan toizil mualoil ).Arbaičukset ollah , ezimerkikse , kylien nimet : Korzu , Uhmoilu , Induniemi , Azaniemi , Pupoinmägi dai äijy tostu .Korzan kylä on monii sadoi vuozii olluh Ahvenjärven rannal .Mua nouzi , järvi kuivi , nygöi se on Ahvensuon rannal , ymbäri on järvie dai lambii .
Ven’ankieline Essoila livvikse on D’essoilu – se lähtöy Devseis (Jevseis ).Sanommohäi myö d’ärvi (järvi ), Del’a (Jelena ) da muga ielleh .Voinan aigah minun evakkokylä oli Jesipovo , ga meijän vahnembat sanottih “Desipoi ”.
Enzimäzien koinsalvajien nimis rodih äijy kylännimie meijän ymbäristösgi : Iivanisto , Prokkoilu (Prokofii ), Fadil , Markil da muga ielleh .Ol’okku (Aleksei – Ol’oša ) rodih jo meijän mamin mustamas .Sinne lähtigi yksi Volkovis .Enne voinua sie oli vai seiččie perehty .
Livviköit enimän ozan kylii nimitettih omal kielel , luonnon kohtien nimil .Muga meijän lähäl oli : Lahti , Ruga (Ruogospäi ), Särgilahti , Kurmoilu , Kiiškoilu , Ahvenlahti .Oli yksi taloi Juakoin Vongas , ga ižändät hyllättih sen .
Nygöi Pienen da Suuren niemen dai sen Vongan rannat ollah tävvet kaikenmostu kodii .
Ol’okan da pos’olkan välil hurual käil on tiešuaru Čirkas lambih päi , kus dessoil’čat ijän kaiken kerättih siendy da marjua , sie nygöi on luageri kezämökkii .Lambirandah et piäze .
Toine luageri rodih Ol’okan kauti menijäs Azaniemes , parahal kohtal .Sie niemele on annettu uuzi nimi : “Denisov mis ”.Ken andoi vallan muuttua ilmanigäine nimi , vai kačoi läbi sormis kormanih panijah ?Sinne mägyčän toizeh puoleh käydih dessoil’čat dai vasturannan toizien kylien kalastajat , marjankeriäjät da toizes puoles mägyččiä päivypastos tervehytty ottajat .Siepäi hyvin nägyy “Ruočin suari ”, kuspäi siämärveläzet karkotettih Ruočin vihaniekkoi .Rahvahal ei kyzytty , ga kenbo käski muuttua niemie Denisan nimeläzekse ?Nengahäi hävitetäh kieli dai rahvas .
D’essoilu suureni kiriköl , kuduan ristu kaunehel mägyčäl nägyi ymbäristön pienil kylil .Sen ristan bol’ševiekat katkattih da poltettih , luajittih “kluuban ” da tantsitaloin .
Toine kallis oli bol’ničču , kuduan sijua ei annettu siämärveläzet .
Kaksikerroksizes kaheksačuppuzes kois , eriže ollah voimattomien kodi , kuolluzien huoneh , douhturiloin da abulazien kaksikerroksine “linnan muodoine kodi .Nygöi suurin kodi on hyllätty da seizou silmien kivukse .Kahtes toizes huonukses vie nygöi eletäh perehet .
Suomen voinan aigah D’essoilan kauti luajittih raududorogu .Jälles se pädi meččiä kuadajes : työttih parret dai pilatut lavvat , ruadajil pienes niemes salvettih terväh luajittuloi kodiloi , kudualois vie nygöi eletäh net , ket ei voidu luadie omua taloidu .
Lähäzien meččien hakattuu se randu loppih .Kolhouzu paheni sendäh , ku parahat ruadajat työttih Siberih da vuvvennu 1937 tapettih omas tazavallas .Häviigi voinal da tuli siepäi rambuajua .Jälles nuorižot lähtiettih linnah – opistoloih da FZO :h .
“Näl’gykolhozan hävitettyy rodih souhozu . Tiedoakadeemien avul Lageisuos rodih putilline niitty : tazavu , dorogazet , ojazet , sildazet , pienet kosket .Se andoi vallan putilleh syöttiä enämbiä tuhattu lehmiä .Lypsettih maiduo myödäväkse .Oli ruaduo naizil .Ga tazavallan avul hävitettih suuri oza souhozoi .D’essoilu gor’an kel puolisti iččie , ga kolmas oza lehmii puoleni , Lageisuon tolkus pidäjes den’gua ei ole , kaikil tiedä - D’essoilu .Kylä , taloit , ymbäristö jil hyviä palkua maksua ei sua !Ken da kus havačunnou ?Lageisuo vuottau .
Oli Siämärvelgi kalansuajua briguadua : hyvät venehet , suuret merežät , nuotat …kai hävitettih .Nygöi ken voinnou – pienel verkozel da ongiruagal , da vie peitoči , varrastajen .
Koskih D’essoilahgi tazavallan nimen monikerdaine muuttamine , kuduanke muutettihgi piälikkölöi .Oldihhäi kodvan kois kazvatetut Sen’kin , Prokkonen , Bel’ajev da oman Karjalan niegloissah tiedäjät ministrat da rajonoin ižändät .Sen’kin oli piäruavos 28 vuottu , Prokkonen – 23, Bel’ajev – 11 vuottu .
Taloidu Karjalan kylis nimitettih enzimäzen ižändän nimel , libo konzu hyö aijombah kuoltih – nygözen ižändän nimel .Mugai D’essoilas : meijän taloi oli “Makoin Vas’an Lukin ”.Makoi oli Makar Tarasovič Volkov .
Kuspäi tuli se “Volkov ”?Ei tiijä niken .Makoin ižännimes – “Tarois ” – lähtiettih Tarasovat , Volkovas lähtiettih kolmen taloin ižändöin dai poigien da bunukoin sugunimet .
Ezimerkikse , toizis talolois :
– Puavlan (Pavel ) – kaksi taloidu Morozovua ;
– Juakoin (Jakov ) – kaksi taloidu Silinua ;
– Vas’oin (Vasilii ) – Pirujevat ;
– Trošin (Trofim ) – Manuilovat ;
– Mitrofan (Nikifor ) – Žitkovat ;
– Miikulan (Nikolai ) Česnokovat .
D’essoilu tänäpäi vahnois taloloispäi – piäkalmužimassah tabuau kolmie kilometrii .Vahnua taloidu on vai kymmenäine , on škola , bol’ničču (hot’ pienendetty ), kluubu .Omal vallal pidäs vie äijy kohendua , avvuttua kestiä livvin kielel .
Nygöi meijän D’essoilu
Levenöy da korgenou ,
Eigo musta D’essoilu
Omii lapsii – orboloi .
Hyvät lugijat !Kyzyn prosken’n’ua , ku en ylen tarkah musta kaikkie , midä on elänyh kaunis D’essoilu da sen ymbäristö .
D’essoilu. Kylä, taloit, ymbäristö
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–
–
–
–
–