Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Uljana Tikkanen. Tatjana Klejerova: “Koti šäilyttäy tärkeimpie muisselmie”
Uljana Tikkanen
Tatjana Klejerova: “Koti šäilyttäy tärkeimpie muisselmie”
карельский: собственно карельское наречие
– Kačon
tätä tauluo , ta mieleh tulou yksi šana ... – Kotimuako ? – Šuopaššalmi , mistä on kotosin miun tuatto .
Täštä alko meijän pakina Tatjana Sem’onovna Klejerovan kera .Hänen koissa on šuuri taulujen kokoelma , kumpani šynnyttäy šuurta kiinnoššušta .Koissa šäilytäh kaikista tärkeimmät muisselmat , ajatukšet , koissa on ihmisen luatima ilmapiiri , koti voit äijän kertuo ihmiseštä , kumpani šiinä eläy .Taulušša , kumpasešta kerto Tatjana Sem’onovna , on Jyškyjärven kuvataitelijan Vladimir Povolotskin mualuama maisema .Kešä , virtasa joki , meččä , veneh ta Väinämöistä muissuttava mieš ...Täššä taulušša on Karjalalla ominaisie piirtehie , šen lisäkši taulu šäilyttäy Tatjanan muisselmie kanta-tuattojen kotimuašta .
– Vuotta ennein kuolomua tuatto pyritti lähtie käymäh Jyškyjärveh , hänen šyntymäpaikalla . Olin šilloin lomalla ta myö tyttären kera ruttoseh šuorisima ta toisena päivänä olima jo paikan piällä .Jyškyjärveštä venehellä laškoma Kemijokie myöten Šuopaššalmeh šuaten .Piäsimä rannalla juuri šiih paikkah , missä ennen oli kylä .Vanha kalmismua oli kylän vaštapiätä joven toisella puolella .Tuatto toi meijät juštih šiih paikkah , minne oli hauvattu hänen ukko , miun ukon tuatto ta tyttäreni ukon ukko .Miula ei konšana ollun šemmoista tunnelmua !Kanta-tuattojen mua !Kylä šovan aikana oli poltettu , šentäh šovan jälkeh rahvaš ei piäšty omah kyläh , ka jouvuttih jatkamah elošta toisissa paikoissa .Miun vanhemmat tultih Uhtuoh , jatko kertomušta Tatjana .
Tatjana on šyntyn ta kašvan Uhtuošša .Hiän muistau šitä karjalaista Uhutta , kumpasešša melkein kaikki nuapurit paistih karjalakši .Šemmosena kylä oli ennein Tatjanan lähtyö kouluh .Heijän pereh eli kylänošašša , minne šamanmoiset rintamalta tulluot ihmiset oli rakennettu omat kotitalot .Konša Tatjana oli 9–10 vuotini , kyläh tuotih valkovenäläisie .Hyö elettih nuapuritaloissa šovušša paikallisien karjalaisien kera .Tatjana lämpimäšti muistelou omua kotie , kuin ahkerašti hänen tuatto hoiti taluo ta pihua , missä kašvettih Jyškyjärveštä , Dobrininan puistošta tuotut kašvit .
Tatjanan korttierissa taulut ollah melkein kaikissa huonehissa .On äijän Karjalan maisemie , Šuomen , Karjalan ta Venäjän kuvataiteilijien ruatoja .Muutomat niistä oli ilmeššytty šilloin kun hiän ruato Šuomešša Venäjän tieto - ta kulttuurikeškukšen johtajana , toiset ollah työkaverien lahjottamat .Tauluih liitytäh muisselmat ta kertomukšet .Toisie tauluja kačellešša ihailet luonnon ta kaupunkin kaunehutta , paikkojen erikoisutta .Toisien taulujen ieššä pitäy ajatella .Yksi tämmöni taulu on työtoverien lahja .Šiih on mualattu kaikki , mitä ihmini tarviččou elämäšša ta ruavošša :
– Oma talo : mie tykkyän taloštani .Kahvikuppi huomenekšešta tietyšti pitäy olla .Avaimet koista : neki pitäy olla .Kotih kučutah vain lähimpäisie ihmisie .Taulun keškipaikalla on kirja : kirjoja talošša on äijän , šelittäy Tatjana Sem’onovna .
Uušimmat kirjat hänen kotikirjaštošša ollah I .K .Inhan “Kalevalan laulumailla ” (kiäntäjä Robert Kolomainen ) ta Pekka Vaaran “Viena 1918”.Šuurešta kotikirjaštošta löytyy kirjoja šuomelais-ugrilaisista kanšoista , valokuva-albumija , Kalevala-eepossan eri painokšien kokoelma .Enšimmäisen Kalevala-kirjan Tatjana šai lahjakši vielä koululaisena .Monta kirjua omašta kirjaštošta hiän lahjotti Šuomelais-ugrilaiseh kouluh , yliopistoh Itämerenšuomelaisien kielien laitokšella .Lapšilla tarkotettuja kirjoja alko šiirtyö hänen tyttären kirjaštoh – ei niin ammuin Tatjana Sem’onovna tuli ämmökši , hänen tytärellä šynty poika .
Meijän pakinašša oli äijän kertomukšie perehen istorijašta , kuin vaikie oli Tatjanan šukulaisilla evakošša .Tatjana Sem’onovna äijän šaneli ruavoštaki .Nyt hänellä on yli kymmenen ruatotehtävyä .Hiän on monen neuvošton , komitietan jäšen , ratkaisou ajankohtaisie karjalaisien proplemoja , ošallistuu šuurien šuomelaisugrilaisien tilaisukšien järještämiseh ta pitämiseh .Varmašti še on vaštuullini työ .
– Nyt on vaikiempi ruatua : kehittyä kantakanšojen kulttuurie , šuojella kanšojen oikeukšie ta šäilyttyä kieltä . Vain ruatua pitäy .Kiitokšešta elä ihaššu , a moittimisešta elä pahaššu .Još nämä tehtävät on luovutettu , ne on šuoritettava , korošti Tatjana Sem’onovna .
Tänä vuotena Tatjana Klejerova täytti 70 vuotta .Toivotamma hänellä voimie ta innoššušta tärkien ruavon jatkamisešša , onnie , uškuo ta tervehyttä .Jotta koissa ta töissä šäilyis mukava lämmin ilmapiiri .
Tatjana Klejerova: “Koti šäilyttäy tärkeimpie muisselmie”
карельский: собственно карельское наречие
–