Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Ruado tverinkarielan kielen hyväkši

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный тверской, публицистические тексты

Источник: Irina Novak, Oma mua. № 19, (2019), с. 4

Ruado tverinkarielan kielen hyväkši
(карельский: собственно карельское наречие)

Karielan kielen tverinkarielazin paginoin šanakniigan luadija, tiijuštaja Aleksandra Punžina pruaznuiččou 85-vuozipäiviä

Aleksandra Vasil’jevna Punžina on šyndyn 20.
oraškuuda vuodena 1934 Kalininašša (nygyne Tveri) karielazešša pereheššä. Hänen tuattoh Vasili Ivanovič oli Kurginalda, muamoh Jevdokija FeoktistovnaTolmačušta (Spornoi-hutoralda). Pereheššä paistih varžinaiskarielan Tolmačun murdehella. Tämä oma tverinkarielane pagina tuli Aleksandran kaiken elämän piäruavokši.
Voinan aigah pereh myöštiäči elämäh Tolmaččuh. Tolmačun keškiškolan lopettahuoh Aleksandra läksi opaštumah veniän kieldä da literaturua Petroskoin universitettah. Kolmannella vuožikursalla hiän enžimäzičči piäzi tiijuššandamatkah omalla kodimuallaTverin Karielah. Opaštuja keräi kielimaterialua Karielan kielen murrehatlassah varoin.
Universitetan jälgeh Aleksandra Vasil’jevna kahekšan vuotta ruado školan opaštajana enžistäh Valamošša, a šiidä Petroskoissa. Vuodena 1965 hänet kučuttih ruadomah Kielen, literaturan da istorijan instituttah karielan kielen tiijuštajana. 1990 vuožina, konža alottuači tverinkarielan kirjakielen luajinda, Aleksandra Punžina moni kerdua kävi opaštamašša karjalan kieldä Tverin universitetašša.
Oman ruavon aigah Aleksandra Punžina valmisti moni tutkimušta da kniigua omah muamonkieleh näh. Vuodena 1977 Tartušša hiän puolisti kandidatskoin dissertacijan. Žen temana on tverinkarielazin murdehin nimišanoin muuttuačendasistema. Materiala ših varoin keräydy moni vuotta šuuremmissa tverinkarielazissa eländäkohissa: Lihoslavl’an, Spiirovan, Maksuatihan, Ruameškan, Ves’jegonskan, Zubzovan, Lesnoin da Krasnoholmskin rajonoin kylissä.
Enžimmäne tiijuššandamatka Tverin Karielah oli vuodena 1966. Institutan iäniarhivašta löydyy n’el’l’ä čuasuo iändä täštä matašta: kuuvešta Lihoslavl’an da kolmešta Spiirovan kyläštä. Žen jälgeh Aleksandra Punžina počki jogo vuotta kävi keriämäššä kielimaterialua tverinkarielazissa kylissä. Institutan iäniarhavašša on yheššä 65 čuasuo hänen kirjuttamua tverinkarielas’t’a paginua. Lizävökši Aleksandra Vasil’jena moni kerdua kierdi tverinkarielazie kylie šuomelazinke tiijuštajinke Pertti Virtarannanke da Lauri Honkonke. Näin matkoin materialat šäilytäh Šuomešša.
Vuodena 1983 tiijuštaja enžimen piäzi Valdain Karielah, Markovo-kyläh. Toizičči hiän tuli tänne jo vuodena 1990 da kirjutti jälgimmäzin valdainkarielazin paginua.
Tiijuššandamatkoin materialat ollah peryštänä ei vain Aleksandra Punžinan dissertacijalla, a vielä i toizilla kniigoilla. Aleksandra Vasil’jevnan šuurena ruadona on Karielan kielen tverinkarielazin paginoin šanakniiga. Kielentiijuštaja alotti tädä jygiedä ruaduo tulduoh instituttah. Šanakniigašša on 17 tuhattua šanua, da jogohizella on pandu lizävökši moni kontekstaprimierua. Voiččou šanuo, što täštä tuli tverinkarielazin tiedošanakniiga.
Primierakši nenä-šanan statjašta löydyy tämänmuozie šanonnoida: luadie omalla nenällä, noštua nenä, šydie neniä, vediä nenäštä, langeta nenälleh. Vähä ken nuoremmista pagizijoista maltau nämä kaikki!
Ka kuin et vielä tiijä, ken on Kegri, niin täštägi voiččou lugie šanakniigašta:
“Kegrinpäivänä tullah kegrit, pidäy andua villua, šyöttiä lihahizella.
/ Kegriksi šygyžyllä, Kazanskoista (8.XI) nedelin piäh šuoriečettih. / Kegrillä piällä pandu turki muurniin. / Pidäy varuštua keräne Kegrillä varoin.”
Aleksandra Punžinan Karielan kielen šanakniiga on tverinkarielan kirjakielen peryštä. Tämä ruado on ylen tärgie karielan kielen murdehin tiijuššannašša. Šanakniiga piäzi ilmah vuodena 1994. Tänä vuodena že pruaznuiččou omua vuožipäiviä, niin kuin i iče Aleksandra Vasil’jena. Täh aigah valmistuu šanakniigan internettaversija, kumbazeh luadijat lizätäh Aleksandra Punžinan kohennukšet da täyvennykšet.
Muina tärgeinä Aleksandra Punžinan ruadoloina ollah murrehatlassat. Dmitri Vasil’jevič Bubrihan Karielan murrehatlassah varoin, kumbane oli painettu Šuomešša vuodena 1997, hiän luadi 209 karttua tverinkarielazih murdehih näh. Äijä aigua da vägie vejettih Baltikkamerenšuomelazin kielilöin atlassa da Karielan, vepšän da lapin kielilöin murdehin verduaja šanakniga. Materialua näillä varoin tiijuštaja keräi niin že omin tiijuššandamatkoin aigah.
Aleksandra Punžinan transliteroimat teksat ollah painettu Pribaltijsko-finskoje jazikoznanije- (1971), Näytteitä karjalan kielestä- (1994), Slušaju karel’ski govor- (2001), Kul’tura povsednevnosti karel’skoi sem’ji (konets XIXpervaja tret’ XX) (2014) -kniigoissa da toizissa.
Nämä tekstat da arhivašša šäilyjät paginat tožieh ollah uardehena, žentäh kuin näistä voiččou löydiä tieduo tverinkarielazin kulturah da jogopäivällizeh eländäh näh, kylin da perehin istorijah näh, paikkanimilöih näh, kaikenmuos’t’a fol’klornoida tekstoida: viržie, itkuloida, častuškoida, šuarnoida da muuda. Ka monet paginat jiähäh transliteroičematta da vuotetah omie tiijuštajie: kielentiijuštajie, istorikkoida, fol’kloristoida da etnografoida.
Aleksandra Vasil’jevna eläy nyt Petroskoissa da ylen äijäldi auttau da neugou nuorilla tiijuštajilla. Toivotan hänellä vägie, lujua tervehyttä da pitkiä igiä! Ana lähellä ollah vain hyväšiämizet ristikanžat da jogo päivä tuou ožua!