Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Tatjana Berdaševa. Ainutluatuni luontomateriali
Tatjana Berdaševa
Ainutluatuni luontomateriali
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Aikoinah tuohivehkehet oltih
šuurešša käytöššä jokahisešša talonpoikaistalouvešša .Niitä oli šuhtehellisen helppo ta etullista luatie .Tuohešta punottih tarpehellisie vehkehie ta ašteita ympäri Karjalua .
Tuohešta luajittih melkein kaikki kukkasista jalaččiloih , ka etupiäššä kaikenmoisie ašteita niin kun tuohikonttija , tuijassuja , šuola - ta marja-ašteita .
Tuohen antibakteerisie ominaisukšie tunnettih jo aikoja takaperin .Kesselissä kala šäilyy verekšenä pitän aikua .Tuohiašteissa maito ei muikuo eikä marja happane .
Tuohta käytettih äšen kanšanomasešša liäkiččömiseššä .Šitä pantih aukien huavan piällä šen desinfektsijakši .
Monet ihmiset šuatettih luatie tuohešta yksinkertasie käyttövehkehie .Oli niitä muasterija , kumpaset luajittih tuohitavaroita tilaukšešta ta kauppua varoin .Jarmankkoja piettih kakši kertua vuuvvešša ta välikauvella muasteri kerkisi valmistua äijän tuohivehkehie .
Viršut oli šuosittuo ta halpua tavarua .Muasterin piti punuo noin 500 kappalehta viršuja šuahakšeh niistä 20 rupl’ua .Karjalašša toiset viršut luajittih nilkkapitusiksi ta toiset pitkävartisina šuappahina .Talonpojat käytettih hattaroja , šentäh kun kovašta tuohešta luajituissa jalaččiloissa jalkoja lyöttäy .
Viršut pantih jalkah , kun lähettih töih meččäh tahi pellolla , kuitenki matalla kulettih nahkajalaččiloissa .Nämä pantih jalkah šamoin ni kyläššä kävelleššä ta pruasniekoissa käyveššä .Šuolla viršut kelvattih ylen hyvin , šentäh kun ne šuojeltih jalkoja košteuvešta .
Täštä šyyštä tuohešta luajittih šamoin ni šuola-ašteita .Šemmosešša aštiešša šuola oli aina kuiva .Aštiella oli kanšiki ta šen oli voinun ottua mukah mečäššyšmatkah tahi heinätöih .
Kontit ta tuijassut oltih hinnoiltah kallehempie kuin viršut .Kontin šivuloih ta kanšiloih luajittih kuvie , kumpasien anšijošta niitä oššettih kuin kyläläiset šamoin ni kaupunkilaiset naiset .Konttiloissa ta tuijassuissa šäilytettih kananmunie , smetanua ta maituo .
Miehet oššettih mielelläh tuo hiköyšijä , kumpasie oli mukava käyttyä kalaššukšešša .Šemmoni köyši ei huku veteh eikä mätäne .Še on šuhtehellisen kepie ta keštävä verrattuna hamppuköyteh , mi hieroutuu lyhyöššä ajašša .
Tuohiašteita oli helppo luatie äšen retken aikana .Tutkija Mihail Krukovski šeurasi kerran šitä , kun karjalaiset kalaštajat šyötettih taitavašti vierahilla kalakeittuo ilmain yhtänä lusikkua .Viiješšä minuutissa hyö luajittih šeiččemen lusikkua tuohešta ta pajušta .Lusikan pešä oli luajittu koivutuohešta ta varši hoikkasešta pajunvičašta .
Tuohiaštie on nykysen kertakäyttöaštien ympäristöyštävällini vaštineh .Još tahot juuvva vettä lähteheštä , kiäri vereš tuohi šuppilokši ta lippi on valmis .
Vettä ei ammullettu lähteheš tä käsin , luontoh šuhtauvuttih hellävarasešti .
Ainutluatuni luontomateriali
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский