Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Ol’ga Ogneva. Heččul helizöy, Mal’l’al mälizöy…
Ol’ga Ogneva
Heččul helizöy, Mal’l’al mälizöy…
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Suvi-Karjalas , kahten
suuren joven – Videlen da Šuojun – välil , loitomba suuris järvis da vezitielöis , pikkarazien lambiloin rannoil , mečän da peldoloin keskel on peittynyh joukko piendy kylästy .Nenne kylät on jiädy Sordavalan juaman bokkah .Niilöin karjalazet nimet ollah helevät da čomat : Heččul , N’uga , Telky , Kona , D’elkul .Ven’akse kylii nimitetäh toizeh luaduh : Savinovo , Hlebozero enzimäine da toine , Čornaja Lamba da Pengisel’ga .
Mindähbo vähilleh kaikil Heččulan čupun kylil ollah eri nimet karjalakse da ven’akse ?Kudamatbo niis ollah alguperäzet da oigiet da kui net voibi sellittiä ?
Nygöi Heččul lähikylineh kuuluu Vieljärven kyläkundah .Ga aigoinah tiä oli oma Savinovan kylänevvosto , kus oli kymmenii kylii .Elos Heččulas hos ei kiehu endizen jyttyöh , ga ei sammunuh kogonah .Kyläs ruadau Vieljärven souhozan fermu , algukluasoin škola , lapsien päivykodi , kluubu da laukat .
Keskikyläl korgiel mäil seizotah kaksikerdahizet souhozan kirpiččykoit , kodiloin ies kokottau vezitorni .Yhtes heččulalazen Alevtina Porojevan kel myö rohkiesti , madoloi varuamattah astummo kohti heinikköh .Alevtina Ivanovna ozuttau vahnan kalmužiman :
– Tämä kohtu vahnu , suuri časoun’u oli .Täs vie srojie tahtottih neče , a mugai d’äi .Kello oli täs , ainos babanke kävyimmö , pruazniekku oli suuri .Täs on pradiedo muah pandu .
Kalmat jo heityttih , tunnuta ei .Ga omat tietäh , kus kohtua virutah heijän pruavodied’ot da -buabat .Äijänpiän da Sroičanpiän rahvas kävväh mustelemah heidy da jätetäh tuomastu suuren koivun juurele .Koivun rungoh on kiinitetty obrazainegi .Puudu palvotah kirikön tilas .
– Kai on kalmužim , a vie alahan on vezirodniekku sie . Vetty ainos siepäi kannammo , otammo , sie vahnat rahvas luajittih , konzu baba oli hengis , sanou Alevtina Ivanovna .Yhtelläh järvirandah varaittau heittyö rezinkengittäh , heinät on kazvettu hardieloissah .
Heččulan vahnas kalmužimas mustoitetah adamanaiguzet karzikkokuuzet mäil , vai vähä ken tiedäy , ku nämmä puut on jiädy pyhäs rosas .Ku tämä on voibi olla kaikis vahnin mustomerki kyläs .
Räkel kezäpäiväl jallat iče juostah järvirandah .Heččulanjärves ymbäri vihandoin puuloin da tuhjoloin keskes nävytäh koit .
– Tämä on Heččul , sanou Natalja Kabešova , omah kyläh häi kävyy kezäl , talvel eläy linnas . – Netua on Mal’l’al . Sit on Simoi sie ielleh , Jouhki .A ielleh siegi dorogu matkuau , Nuožarvessah voibi astuo .
Jatkau Nina Jakovleva :
– Enne Heččulua on Telky .Sit on N’uga , sit on Kona , sit on Jelkul .Heččul oli kaikis suurin kylä .Se oli dorogal , da ainos Heččulan kauti käydih Lamboih da sinne Jessoilah .Jallai käveltih .En tiijä , mittuine dorogu oli , ga oli .Da Mal’l’alaspäi oli Telkäh dorogu .
– Oi , kylästy oli äijy , yhtyy paginah Telkän eläi Aleksandra Jakovlevna Vasiljeva .
Ijän inehmine on ruadanuh täl čupul algukluasoin opastajannu .Sissoizien dorogal , kuuzi kilometrii , sit sie on Punčovu , Sissoizis sie on omat kylät .Akimisto , Kleššoilu , Pöhö .Kyliä on äijy olluh sie , konzu sel’soviettu oli .Nygöi , tiettäväine , on eläjiä vähembi .A enne oli äijy rahvastu , konzu minä zavodin ruadua , minul školas kahtes kluasas oli 24 hengie .
Nimi karjalakse , toine – ven’akse
Vähilleh kaikil Heččulan čupun kylil on kaksi nimie .Yksi karjalakse , toine ven’akse .Leibärven rannal on kaksi kyliä – N’uga da Telky .Yhtelläh ven’akse niidy sanotah Hlebozero enzimäine da toine .Vikse ven’akse kylät on suadu nimet järven mugah .
– No Leibärvi naverno , sie pekarn’u oli , leibiä pastettih . Sendäh naverno Leibärvi , arbailou Natalja Kabešova .
Samua mieldy on Kiriläizen Iivan Konaspäi :
– Leibärvi , se i kylä oli , palaine kyliä sidä Leibärvi se , mikse sie pastettih leibiä , i sitgi rinnal järves vetty otettih , vezi oli hyvä , nygöi rikkovui , mikse sie skotnoispäi höštö valui , sit se rikkovui se vezi , a muite järvespäi otettih vetty azuo leibiä .
Aleksandra Vasiljeval on toizenmoine sellitys :
– Tämä järvi on Leibärvi .Toinah oldih leibypellot , sendäh pandih nimi Leibyjärvi .Rinnal on toine järvi , se on Peltarvi .Vot sit , minä duumaičen , suuret pellot oldih .Peltojärvi .
Mollemban järven nimet ollah ihan selgiet , karjalazien annetut .Karjalazien annetut ollahgi kylien nimet .Enzimästy kerdua Heččulan ymbäristön kylii mainittih vaste 1700-vuozien toizel puoliškol .Vikse nämmä kylät roittihes nenga 1700-1800-vuozien vaihtujes .Senaigazis dokumentois lövvytäh kylien nygözet ven’ankielizet nimet – Savinovo , Čornaja Lamba , Pengisel’ga da muut .
– Nämmä kylät ei olla moizii kyläjoukkoloi , konzu yhtes suures kyläs , pogostas , ymbäri on kogonaine joukko piendy kylästy , sellittäy filolougientiijon doktoru , paikannimistön tutkii Irma Mullonen . – Täs on äijy piendy kyliä . Konzu rubiet ajattelemah niilöin nimii , ga näet , ku täs on rinnal kaksi nimisistiemua – yksi virralline ven’ankieline da toine karjalankieline ei-virralline .Mindähbo muga on roinnuh ?Toinah sendäh , ku konzu nenne virrallizet nimet roittih da puututiih virrallizih 1700-vuozien dokumentoih , niilöin pohjannu toven oldih ei-virrallizet karjalazet nimet .Ga sen jälles net ruvettih elämäh omua elostu .Net siirryttih dokumentas toizeh samas formas , muuttumattah .Karjalazet nimet elettih omua elostu .Kylät oldih pienet , alguudah myö yksitalohizet , eläjät vaihtuttih , toiči vahnan kylän , vahnan taloin paikale nostettih uuzi taloi , tuli uuzi eläi .Hänel oli oma nimi , kudai siirdyi suvus polves polvele da juurdui eivirrallizeh käyttöh .
Savinovo da Heččul
Rahvas ei ni tietä putilleh , mindäh heijän kylil on pandu moizet nimet .
– Kummakkahat nimet on , no net vahnat jo kai kuoltih . Silloi kyzeltih .Mustan , Mičurin Iivan -veikoi saneli , no häi tožo ei voinnuh hyvin sanuo , mi on nimi Savinoval , mindäh on nengoine Savinovo ?Oligo ylen äijy savie , što savikohtal srojittih , vai mindäh oli , no oli Savinovo annettu .Heččul karjalakse .A mi on Heččul , niken ei tiijä , ei putilleh maltanuh sellittiä Aleksandra Vasiljeva .
– On olemas toizii syylöigi , mindäh virrallizeh käyttöh jäi pravoslavnoi kylän perustajan ižän nimi , kentahto , Ivan Savinov , sit tuligi kylän nimi Savinovo . Ga rinnal käytös oli suvus siirdyjy nimi , sugunimi , kudai ei puuttunuh virrallizih dokumentoih .Toinah se oli Hečču .Da sit tuli kylän nimi Heččula , sellitti Irma Mullonen .
Mibo se on Hečču ?
– Hečču on se , kui Oudoška sanoi , “Heččul helizöy ”. Toinah ylen pajattajua nastu libo mužikkua oli , arbai Nina Jakovleva .
Irma Mullozel on toine sellitys :
– Tverinkarjalazis murdehis on olemas sana höččö , se on pehmei kapustukerä .Toinah höčökse sanottih pehmiedy piädy , kuduas levälleh ollah kai ajatukset .
OUDOŠKAN ZUAKKUNAT
Terävykieline karjalaine mies Oudoška , Jevdokim Jevsejič , eli 1800-1900-vuozien vaihtujes da andoi ližänimet kaikile karjalazile kylile vahnas rajas Kolatselläs Petroskoissah .Rahvas vahnembua polvie vie mustetah Oudoškua da hänen zuakkunoi .Sanelou Nina Jakovleva :
– Oudoška käveli kaikkii kylii myöten .Hänel , toinah , omua kodii ei ni olluh .Talvel häi keneletahto oli sie avuššiekannu ainos , autoi heiniä tuvva , halguo luadie da tuvva .A kezäl heinarres pidäy avvuttua .Sit häi ainos oli avuššiekannu .I syöttiä pidi hyvin , ku otitto kodih elämäh , syöttäkkiä .Häi avvuttau kaikes ruavos .
Lamboidu sanoi Hukan perzesilmy , sendäh gu se oli pieni kylä da prohodnoi , ei olluh sie äijiä taloidu , da se oli mečän tagan da sit muga sanoi .Honganuan eläjii sanoi pun’unviessuajikse , sildy gu hyö skuupattavat oldih .Sit sanou pun’unviessuajat .Ei ruveta andamah hyviä kartohkua libo midätahto sie suurembua – kalua .Oudoška ainos zuakkunua sanoi : “Heččul helizöy , Ma’l’al mälizöy ”.Mindäh mälizöy , en tiijä .A Mal’l’al se rounu gu mal’l’as on .Järves poikki nenga keskikohtu alembah , a bokat ylembäh .
– Mal’l’ala . Sežo interesnoi nimi .Toinah ei sen nimi ole lähtenyh asties , mal’l’as .Tämägi nimi kuvailou ristikanzua .Karjalan kieles on verbi kuten mal’l’ottua – kaččuo möllöttiä , silmät suurinnu .Tämä verbi kuvailou ristikanzan kačondutabua .Sit oli voinnuh roita liigunimi , sellitti Irma Mullonen .
Ristikanzoin ližänimis on roit tu N’uvan da Telkän nimetgi .
– Telky minun mieles se on ezmäine taloi , kudai oli srojittu , sen miehen nimi , famiilii oli Tel’kin . Vot , voi olla , što sentäh on Telky-nimi .No kodi oli ylen vahnu , konzu minä tänne tulin viizikymmenkolmandennu vuvven .Oli pekarn’u da tämä yksi kodi .Kaksi kodii kaikkiedah oli , a nygöi jo on 22, sanoi Aleksandra Vasiljeva .
Mi se on telky , tuaste sanelou fi lolougientiijon doktoru Irma Mullonen :
– Karjalan kielen sanakirjan mugah Suojärven murdehis on olluh sana telkkäpiä , kirosanannu lapses .Se on moine piä , kudamas ei kai ajatukset vie olla sijoilleh da kunnos .Voizimmo ajatella tostugi alguperiä .Karjalan kielen murdehis on sana telkky , se on moine pitky puu , kudamal kol’l’utettih puuloi mečäs , ku oravat tuldas nägyvih .Tämän pohjal sežo oli voinnuh roita ristikanzua kuvailii nimitys .
Vie karjalan kieles telkäkse sanotah vezilinduu sorzan roduu .Toinah Telkän algueläjiä nimitettih linnun mugah ?Da sit tämä liigunimi tuli sugu - da kylännimekse ?Mi koskou N’ugua , ga Irma Mullozen sanoin mugah n’ugakse sanottih hil’l’astu , vaikkani olijua ristikanzua .
KONAS KONDIEN TAPPAJAT
Pikkarazele Konale Heččulan tyves Oudoška oli andanuh hyvän ližänimen – Konas kondien tappajat .Se mugai ongi .Konan miehet tännesäh mečästetäh kondieloi .
– Kona täs ylähänpäi kaččuo , se on ku haučikko . Se gu koda .Kanankoda .Se moine kauppu .Enämbiä minä täs kyläspäi en tiijä , mikse .Myö toizes kohtaspäi tulimmo .Kona .Konanjärvi tämä on , Konan .Konan rinnal sit Konanjärvi .Konan lambi .Vie sanotah Mustu lambi .Mustugi on vezi , sanou Kiriläizen Iivan .
1800-1900-vuozien vaihtujes rahvas kylispäi ruvettih siirdymäh elämäh huutoroile .Pienele uvvele eloipaikale , huutorale , annettih ižändän nimi .
– Kona ihan selgiesti on lähtenyh ižändän nimes , se on Konon . Pienen huutoran nimi .Ga yhtelläh dokumentoih on jiännyh vahnu kylän nimi , kudai on lähtenyh järven nimes .Järven rannal on olluh kylä , 1700-vuozien kylienluvettelus se löydyy nimel Mustu lambi , Čornaja lamba , kerdoi Irma Mullonen .
D’ELKUL - PENGISEL’GY
D’elkul on kuulužu näbiel da čomal Pyhän Dmitrii Solunskoin časounal .Se seizou pyhän rosan keskel kylän agjas .Nikolai Andrejevič Rodionov on D’elkulan vahniman koin – Rodin talon – ižändy da kylän ainavo alalline eläi .Lähimäine susiedu eläy rosan tagan , Nehpoilan kyläs .
– Kylä pandih , vahnat rahvas , minä kyzelin , nečis oli , nygöi hengis ei ole , kylä oli enne nečie , mäin ual . Sit tänne ruvettih srojimah , mäile .A sanottih , täh azuttih , sendäh gu niityt ollah lähäl .Ennehäi ižändät piettih lehmii da heboloi .A tämä Mikkelähpäi se , niittyy on äijy .Da muadu .No muat azuttih , poltettih kaskie , vierdettih da kai , nygöi niilöis kohtis on jo puut .Kazvanuh on meččy .Enne oli kai dielot toizeh luaduh , sanou Nikolai Rodionov .
– Talvel netäs Nehpoilas yksi eläy vie mužikku , dačniekku , Petroskoilpäi , häi kävyy tänne minulluo , da minä hänellyö . Talvel .Minä yksin elän .
– Eigo varaita ?
– Varaittau , ei jo . Rahvahii varaittau , a zvierilöi ei varaita .
Tälgi kyläl ven’akse on ihan toine nimi – Pengisel’ga .Ven’ankielizen nimen mugah kylä ei olis ylen vahnu .Rahvashäi ruvettih eloittamah korgiembii kohtii , selläččylöi 1700-1800-vuozien vaihtujes , konzu ilmasto lämbeni .
Nikolai Rodionov ei voinnuh sellittiä eigo yhty , eigo tostu :
– Vot sidä en voi sanuo .Mindäh on Jelkul ?En tiijä .I kiän diä en tiijä nikui .Ven’akse – Pengisel’ga .
Vastavuksen andoi fi lolougientiijon doktoru , paikannimistön tutkii Irma Mullonen :
– Meil on kirjutettu mustoh kui D’elkul .Sit on j :s roinnuh pehmei d .Kylän nimi on lähtenyh pravoslavnois Jelisei-nimes .Rinnal olii Nehpoilu sežo on lähtenyh pravoslavnois mie hen nimes – Nifant , Nehvo , Nehvoi , Nehpoi .Denis Kuz’min on tutkinuh niilöi .
Tiedomiehet ei vie voija sellittiä Pengisel’ga-nimie , eigo voija sanuo , ollahgo tämän čupun -la-loppuzet kylät – Heččul , Mal’l’al – toizii vahnembat .Sih niškoi pidäy ruadua Moskovan arhiivois , eččie vahnoi dokumentoi da kartoi .Ga päten tietäh , ku vähilleh kai pienet kylät Sissoizis da Heččulas ymbäri suadih omat nimet algueläjien mugah .Akima , Jouhki , Simoi , Mačči , Käppi , Kala-Juakoi , Borššoi .Hyö oldih karjalazet miehet , kuduat sadoi vuozii tagaperin alustettih enzimäzet kylät täl rannal .
Heččul helizöy, Mal’l’al mälizöy…
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–
–
–
–
–
–
–
–