ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Alevtina Lesonen. Pienen kylän šuuri taival

Alevtina Lesonen

Pienen kylän šuuri taival

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kalevalan piirissä Keški-Kuittijärven hiekkarannalla šijoutuu pieni Kuušiniemen kylä. Šen nimi on oikein kaunis ta ilmottau, jotta kylä šijaiččou kuušikošša niemellä. Ka još kaččuo nykyaikaseh karttah, näkyy, jotta kylä on lahen rannalla. Niin mintähpä kylällä on šemmoni paikannimiKuušiniemi? Iče niemi on melkein kilometrin piäššä kyläštä šuvimeriseh šuuntah päin. Täh myö kiinitämmäki omua huomijuo.

Huutorašta meččäpunktih

Kantaeläjät tiijetäh, jotta vielä ennein Šuurta Isänmuallista šotua tällä niemellä oli pieni kylä, huutora, kumpaista šanottih Kuušiniemekši.
Šielä oli muutoma talo ta šuurie nurmija. Miun muamoni L’ubov’ Rugojeva muistau muamoh kertomukšie.
Vuotena 1925 Kuušiniemen kyläššä elettih miun ämmö, runonlaulaja Anni Kettunen (oma šukuo Kalinina), ukko Rišto Kettunen ta hänen vanhemmat. Hyö oltih tavalliset karjalaiset, elettih vanhojen tapojen mukah ta šäilytettih perintehie. Heilä oltih šuuret talot, aitat, kyly, venehet, pellot. Paimennušmualla käveli ta šöi heinyä karja. Nykyjähki niityt on omilla paikoillah, vain tietyšti aika mänöy ta kaikki mečittyy. Muamoni näytti miula paikan, missä šeiso hänen muamon ta tuaton talo. Vuotena 1937 nuori poika Rišto Kettunen oli karkotettu ta ammuttu Karhumäjen piirin Sandarmoh-paikašša. Annilla oli kuuši lašta: Aili, Aino, Veikko, Vilho, Vieno, Volod’a. Konša alko Šuuri Isänmuallini šota, Anni Kettusen pereh lähetettih Kuušiniemeštä evakkoh Arhankelin alovehella. Šen jälkeh koko pereh eli Uhtuošša, kertou muamoni.
Vuotena 1949 ruvettih rakentamah Kuušiniemi-meččäpunktie. Tämä uuši kylä alko tältä niemeltä Keški-Kuittijärven rannalla ta hil’l’akkaiseh leveni meččäh päin. Kartalta näkyy, jotta nykyjäh še šijoutuu lahen rannalla. Ka niinä ammusina vuosina lahta vielä ei ollun. Monta monituista vuotta näillä alovehilla kašvo meččä, oli meččäpirša, laituri, polttoaineh-ašema, monta taluo.
Vuotena 1980 Kemi-jovella avattih Jyškyjärven vesivoimala. Šen tulvašša ennein mainittu aloveh jäi vejen alla. Vejen tulva toi Kuušiniemellä vielä yhen vaikevukšenše rupesi huuhtomah rantoja. Näin ilmešty jyrkkä ta korkie ranne. Vain vuotena 2009 še ranne oli lujennettu.

Kuušiniemen kehityš

Vuosina 1949-1953 kyläh tuli šiirtolaisveještyö Kurskin, Voronežin, Pskovin alovehilta, Valko-Venäjältä ta Ukrainašta.
Vuuvven 1950 lopušša kyläššä oli rakennettu kyly, leipomo, kauppa, ruokala, vuateompelimo ta kenkienkorjuamo, voimalaitoš ta hevoistalli. Šuurin oša väještyö, miehet ta naiset, äkiet kešät ta pakkaset talvet ruattih mečäššä. Traktoristit, puunkuatajat, puškuritraktoristit, okšien hakkuajat, tukkiautojen šohverit ta uittomiehetkaikilla heilä oli vaikie ruato.
Vuotena 1952 Kuušiniemeššä avattih tervehyšašema. Šamana vuotena avasi ovet lapšien päiväkoti. Rakennuš oli hyvin šuuri, šen lähellä oli kakši lapšenkenttyä.
Pikkuhil’l’ua kylä kašvo ta kehitty. Vähäistä myöhemmin, vuotena 1954 Kuušiniemeššä rakennettih alkeiskoulu, mi toimi 2005 vuoteh šuaten. Suali, ka kylän koulu ta päiväkoti lopetettih toimintuah. Kuušiniemen koululaiset käyväh opaštumah Kalevalan kouluh, mi on viijentoista kilometrin piäššä Kuušiniemeštä. Monet pienet lapšet käyväh Kalevalan päiväkotih. Opaššušvuuvven aikana joka arkipäivänä Kuušiniemeh tulou koulubušši, mi viey koululaisie Kalevalan keškikouluh. A iltapäivällä autobušši kulettau lapšie jälelläh kotikyläh.
Vielä vuuvven 1990 alušša pos’olkašša oli pieni hevoistalli, voimalaitoš, nellä kauppua, monella perehellä liäväššä oli omie lehmie, lampahie, kosoja, kanoja ta šikoja.

Kylän nykypäivä

Nykyjäh Kuušiniemeššä on 258 eläjyä.
Toimiu kakši kauppua, pošti, kulttuuritalo, tervehyšašema ta kirjašto, kakši lapšenkenttyä, šen lisäkši on kenttä, missä nuoriso voit pelata lentopalloh. Kyläššä eläy ikäihmisie šekä nuorie pariskuntoja lapšineh. Työpaikkoja on vähän, šentäh monet ruatah Kalevalašša tahi Koštamukšešša.
Kylän kulttuurielämän keškipaikkana on aina ollun vuotena 1954 peruššettu kulttuuritalo. Šen tiloissa toimiu kirjašto. Kulttuuritaloh käyväh kylän eläjät ta šen vierahat. Joka pruasniekakši Irina Šarafutdinova ta Larisa Negatina valmissetah konserttiohjelmoja, kumpasih otetah ošua koululaiset, ikäihmiset ta ihan pienetki lapšet.
Nykyjäh kulttuuritalon ruatajat ollah vaikiešša tilašša: heilä makšetah vain puoli pohjoispalkkua ta ei ole mahollisutta käyvä esittämäh konserttija nuapurikylih. Onnakko kulttuuritalon ruatajat ei pahekšita, šentäh kun Kuušiniemeššä on hyvin monta omie pienie ta aikuhisie artistoja, kumpaset tyytyväisešti lauletah, tanššitah, kerrotah runoja ta näytetäh näytelmie kaččojilla. Kalevalan piirissä še on ainut kulttuuritalo, kumpasešša joka lepopäivä järješšetäh tanššijaisie nuorisolla. Tanššiloih tulou oman kylän rahvašta šekä vierahie lähikylistä.
Tänä vuotena Kuušiniemi täyttäy 70 vuotta. Tämän päivämiärän laškomini alko vuuvvešta 1949, konša ruatajat ruvettih rakentamah meččäpunktie. No kantaeläjät muissetah ni pieneštä kyläštä, huutorašta, vanhempien kotimuašta, mistä otti oman alkuh Kuušiniemimeččäpunkti.
Vuosijuhla on hyvin merkittävä kaikilla kyläläisillä šekä niillä, ket pietäh Kuušinientä kotikylänä. Heilä še on vuuvven šuurin, tärkein ta pitälti vuotettu tapahtuma. Ihmiset tykätäh omua kotipaikkua šemmosena, mimmoni še on ta ei tahota muuttua toiseh kohtah.
Oma mua manšikka, vieraš mua mussikka!