Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Lämpimät päivät Luatokan rannalla

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный севернокарельский, публицистические тексты

Источник: ULJANA TIKKANEN, Oma mua. № 31, (2019), с. 9

Lämpimät päivät Luatokan rannalla
(карельский: собственно карельское наречие)

Enšimmäistä kertua olin näillä paikoilla kolme vuotta takaperin ta nyt joka vuosi vuotan šitä aikua, konša niän tuttuja lampija, peltoja, šuarija, mäkijä ta maisemie.

MIMMOSEN TIEN VALIČET?
Sortavalan piirissä Luatokan rantua myöten kulkou yksi kaunehimmista teistä Karjalašša, šitä myöten ajau kymmenie autobuššija päiväššä ta šatoja turistie ihaillah Luatokan maisemien kaunehutta.
A tiet, kumpasista mie kerron, kuletah mänty- ta kuušimečissä. Šielä puut ollah niin korkiet, jotta kaitaset tiet melkein aina ollah varjošša. Šielä kuumanaki päivänä on raitis ilma, mi tuokšuu havulta.
Meččien jälkeh aletah kirjavat pellot. Heinäkuušša ne ollah vihriet, ruušuset, keltaset ta valkiet. Šiih aikah voit tuntie heinien ta kukkien tuokšuo, kuulla rašvakattien čirisömistä. Tien lähellä kašvau meččämanšikkua ta malinua, niin jotta iče voit kuvitella, miltä šilloin ilma tuokšuu.
Ennein talvišotua näillä peltoloilla oli šuomelaisie kylie, nyt niistä jäi vain talojen pohjie. Näillä paikoilla oli kovie taisteluja, kumpasista muissutetah monet-monituiset muistopaččahat kuin venäläisien, niin ni šuomelaisien kuatunehien muissokši.
Šemmosilla teillä harvoin niät autoja, ka polkupyöräilijällä ne hyvin paššatah. Tiet kuletah mäkijä ta šelkie myöten, ylöš nouštuo hetkekši šeisatut ta kačot, kuin meččä vihrieštä muttuu šinisekši, kuin kaunis järvi on šielä alahana ta montako šuarta šuau lukie täštä paikašta, ta šiitä lennät mäještä alaš kovalla vauhilla. Pyörällä ajuas’s’a šuat nähä ta tuntie äijyä enemmän.

RETKI-ILLAT MEČČÄLAMPIEN RANNOILLA
Konša vietät koko päivä polkupyörällä, ni šiitä on niin hyvä yöpyö pienen meččälammin rannalla.
Kešällä lammissa on lämmin vesi, voit uija šekä keittyä makieta čäijyö. Još olet hyvä kalaštaja, niin šuat kalaštua ahventa ta šuurempuaki kalua.
Oletko konšanih nähnyn kivipinoja šemmosien vesistöjen lähellä? Še on kiukua kenttäkylyö varoin. Šen šiämeššä pitäy polttua ropivuo nellä tai enemmän tuntie, a šiitä ašettua šuuri teltta, jotta kiukua olis šen kešellä. Ušotko vain ei, ka šemmosešša kylyššä löyly on šamoin hyvä ta kuuma, kuin tavalliseššaki. Kylyššä kylvettyö ta makieta čäijyö juotuo on aika lähtie muate. A šelkienä šiänä, konša taivahalla ei ole yhtänä pilvie, vuota kuni päiväni laškeutuu taivahanrannan tuakše, vet konša vielä niät šemmoista kaunehutta...

MANTEREHELTA ŠUARELLA
Luatokalla on enemmän 600 šuarta.
Yhet ollah niin šuuret, jotta niijen šiämeššä on oma pieni järvi tahi puro, toiset ollah niin pienet, jotta niillä kašvau vain vähän šammalta ta eläy lokkie.
Luatokan šuaret ollah kiviset. Yhet niistä ollah tašaset ta šiliet, toisilla jyrkät ta korkiet kallivot ylennetäh veještä eikä anneta noušša rannalla. Monilla šuarilla levätäh matkuštajat, kumpaset piäštih šinne mouttorivenehillä tahi kanotilla.
Luatokan šuarilla on mitä kaččuo. Eryähillä niistä on paikkoja, mistä hyvin nävytäh Luatokan maisemat, lahet, šuaret ta šalmet. Šuarilla on äijän erilaisie kašvija šekä šuau nähä elukkojaki. Šen lisäkši šuarilla ennein elettih ihmiset ta nyt voit löytyä niijen taloukšien jiännökšie.
Luatokalla on tunnettu taikavoiman paikka, še on korkeimmalla Aino-mäjellä. Konša noušet šinne polkuo myöten, pitäy ottua kivi ta aštuos’s’a ajatella omašta huavehešta. Mäjen huipulla on kivipino, min piällä pitäy panna oma kivi. Täštä hetkeštä alkuan šiula on kolme päivyä, jotta ičen luatie enšimmäini aškel oman huavehen täyttämistä varoin.

LÄMPIMÄT PÄIVÄT
Lämpimiksi päiviksi mie tietyšti šanon šemmoisie päivie, konša on hyvä šiä.
Ka Luatokalla kešälläki voit olla niin kylmä, kuin šykyšyllä. Vain još šie olet hyväššä porukašša, kumpasešša jokahini on valmis auttua, niin äšen märkänä ta kylmänä päivänä šie tunnet Luatokan lämpyö.