Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Muailman rajal

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный ливвиковский, публицистические тексты

Источник: Natalja Gromova, Oma mua. № 33, (2019), с. 7

Muailman rajal
(карельский: ливвиковское наречие)

Vuvvennu 2020 Karjalan tazavaldu rubieu pidämäh omassah 100-vuozipäiviä. Nygöi pietäh Karjalan 100 simvolua -projektua. Internetan kauti rahvas kehoitetah omii ideiloi, mi pädöy Karjalan simvolakse.

Karjal on sijoitannuhes muail man rajale, täs on ylen äijy kaikenmostu nähtävysty da sidä, midä ei ole enämbiä nikus. Louhen piiris Murmanskan alovehen rinnal menöy Pol’arnoin kruugan raja, sie seizou Pol’arnoi kruugu -tiepačas.
Mulloi minä da Bogdanovien pereh, Aleksandr (Puadenen kyläs sanotah Santeri), Dmitrii- da Puavel-poijat matkustelimmo Pohjais-Karjalua myöte, kylvimmö kezoidu da kävyimmö kalah Vienanmerel. Bogdanovat ollah nerokkahat kalaniekat, heijän sugu on Puadenen kyläspäi. Tämä kylä on suuri eländykohtu Karhumäin piiris. Konzassah saritsu Jekaterina II tahtoi lujendua Ven’an rajat pohjazes da käski perustua Padansk-linnu. Ga se oli ylen loitton, piästä sinne oli vaigei, tie oli pahas kunnos. Nygöigi tie on havvoilleh. Sendäh sigäläzen administratsien keskučakse rodih Povenču. Povenčua vie tässäh sanotah: “Povenetssvetu konets” (“Povenču on muailman loppu”).
Jälles Nevvostovallan aigua Seesjärven pinduala suureni, a kodiloi nostettih ylähembi. Kylän rajat siirryttih. Enne Bogdanovat elettih Puadenen čural, Lahten kyläs. Perehel on oma zuakkun.
Saneltih, ylen ammui seizoi čigananjoukko Puadenen rinnal. Konzu čiganat lähtiettih ielleh matkah, kirikön pordahil hyö löyttih lapsukkazen. Kenen oli tämä lapsi, niken ei tiedänyh. Pappi otti löydölapsen omah pereheh, andoi hänele sugunimen Bogdanov, buite Jumal andoi händy heile (“Bogom dannijon “Jumalan annettu”). Brihačču vadrastui, otti akakse omamualazen neidizen.
Perehes oldih kirjuniekat, miehet oldih suarin armies. Bog danovan Georgii Ivanovič oli ofi tsierannu, opastunnuonnu ristikanzannu, a Ligakuun Vallankumovuksen jälles oli Puadenen kylänevvoston piämie henny. Hänen akku Anna Korbovskaja oli miehel jo tostu kerdua. Sanottih, ku naine meni pagoh Ven’ale, hänen enzimäine Šadurskii-ukko oli Pol’šaspäi.
Bogdanovien pereh ei olluh hyväs čotas Nevvostovallal. Konzu čekistat tuldih ottamah kiini Puadenen piämiesty, häi oli jo kuolluh, kois varustettihes muah panendah. Čekistat nähtih ruuhen da mendih iäre. Muga repressiet ei koskiettu perehty. Georgien poigu Vladimir on Bogdanovan Santerin died’oi, oli voinuveteruanannu, ruadoi žiivatanliäkärinny. Vladimiran akku Gerta Silvenoinen oli ruskieloin suomelazien perehespäi. Nygöi Puadenen kalmoil viruu Bogdanovien moni sugupolvie.
A Bogdanovan jälgeläzet, ongo heil čiganan verdy libo ei ole, suvaijah matkustella da tiijustua midätahto uuttu mieros. Mulloi matkustajat ajeltih kaččomah Pol’arnoidu kruugua, sen jälles matkusteltih Terskoin randua myöte Murmanskan alovehel. Vahnembi Mit’oi-poigu ongitti Santeri-tuatan kel, a nuorembi poigu kylbi kezoidu kaikkiel, kus oli vetty. Paša opastui uidamah da oppi omii vägii matkan aigua. Ei lapsi rovus kaduo, rohkei kahtentostuvuodehine brihačču piä zi Kovda-joven keskikohtale.
Kovda on suuri da pitky jogi, se ottau allun Karjalan tazavallan päivänlaskupuolel da virduau päivännouzuh päi. Paša uskaldi uidua Kovda-joves poikki da järilleh. Nengagi rodieu, Bogdanovat ollah ičepäizet da perävymättömät rahvas!
Järilleh Bogdanovien pereh aijoi Vojačun kyläh, sie ollah heijän juuret muaman puoles. Vahnu kylä, kus elettih muamaloin muamat, on Vigjoven rannal. Karjalas on äijy nähtävysty, ga paras nämmil alovehil on rahvas. Muailmu on suuri, a toko lämmiä čuppustu on vähä.
Hyvii matkoi, Bogdanovat!