Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

M’ud Mečev ta Karjala

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный севернокарельский, публицистические тексты

Источник: ULJANA TIKKANEN, Oma mua. № 34, (2019), с. 5

M’ud Mečev ta Karjala
(карельский: собственно карельское наречие)

Karjalan taitomusejošša avattih Venäjän kanšantaiteilijan, Karjalan anšijoitunuon taitoruatajan M’ud Mečevin 90-vuotispäivällä omissettu Ikälankat-näyttely.

M’ud Mečev oli musejon šuurena yštävänä. Taitomusejošša piettih hänen monie näyttelyjä. Tämä näyttely on enšimmäini, kumpaista pietäh ilman taiteilijua. M’ud Marijevič šiirty tuonilmasih viime vuuvven 27. šyyškuuta.
Näyttely šijoutuu musejon kolmešša šalissa. Šiinä on esitetty taiteilijan eri vuosien pohjoismaisemie, kumpasie kaččoen tunnet šyyšpäivän hil’l’aisutta, tuulen huminua, meren rannalla šeisojien kylien hajuja. M’ud Mečev hyvin tiesi pohjoisluontuo ta pohjoiskanšan elämäntapoja, ta še näkyy hänen tauluissa.
Ikälankat-näyttelyššä pohjoismaisemien lähellä on tunnettuja kaiverrukšie ta tauluja Kalevala-eepossan juonien mukah. Eepossa toi taiteilijalla mäneššykšen ta mainehen, hiän tuli koko muajilmalla tunnetukši taiteilijakši. M’ud Mečevin töitä šäilyy Karjalan taitomusejošša, Tretjakovin gallerijašša, Kremlin palatissa, Vatikanin pinakotekašša, Yhyšvaltojen Kongressin kirjaštošša.
Vuosina 1946-1949 M’ud Mečev opaštu Moskovan Stroganovilla nimetyššä taito-tevollisušopistošša. 19-vuotisena studenttina nuori taiteilija rohkeni ošallistuo Neuvoštoliiton kilpailuh, kumpasešša valittih parahie kuvitukšie Kalevala-eepossua varoin. Yllätykšenä ičelläh Mečev piäsi kilpailun voittajien lukuh ta niin šai mahollisuon kuvittua eepossua.
Ennein kilpailuh ošallistumista hiän luki ta tutki eepossua ta kulttuurie. Vuotena 1956 Karelija-kuštantamošša ilmešty Kalevala-eepossa nuoren taiteilijan kuvitukšineh.
Vuotena 1967 M’ud Mečev myöšty Kalevala-teemah ta rupesi luomah täyšin uuvvešša kaiverruš-tehnikašša. Hänen kuvittama toini Kalevalaeepossa näki päivänvalon vuotena 1975 šuomenkielisenä. Šiitä kirja painettih uuvveštah vielä kolme kertua kuin šuomen, niin ni venäjän kielellä.
Kuvien aivan uuši variantti kiinnošti tavallisie ihmisie šekä taitoalan asientuntijie, ta vuotena 1978 taiteilijalla oli myönnetty Repinillä nimetty valtijonpalkinto.
Vuotena 1975 alko taiteilijan kolmaš šuuri työ. Hiän kuvitti Kertomuš männyistä ajoista -kirjua ta luati šiih yli 300 kaiverrušta. Niitäki šuau ihailla näyttelyššä. Enšimmäistä kertua esillä ollah värikkähät kaiverrukšet, mit lahjotti musejolla taiteilijan naini Ol’ga Hlopina.
“Kertomuš männyistä ajoistapainettih Petroskoissa vuotena 1991 ta šamana vuotena Mečev alko vielä yhen šuuren ruavonhiän alko kuvittua Jevanhelie. Tuaš taiteilijan piti hyvin tutkie uškonnon filosofijua ta luatie kuvie šelvinä nykysellä lukijalla.
1940-luvun lopušša M’ud Mečev tuli Karjalah ta šiitä kerto, jotta Karjala muutti hänen elämän. Taiteilijan šyväimeššä koko elämän eli rakkahuš pohjoisšeutuh, šen istorijah ta kulttuurih. Venäläisen pohjosen luonto aina oli muasterin mielehisimpie teemoja. Monta vuotta M’ud Mečev eli Solomannin kyläššä, myöhemmin, konša šiirty elämäh Moskovah, ošti kešämökin Zimnik-paikašša. Dačalla hiän vietti joka kešän, tulokšellisešti ruato, kuvitti kirjoja, mualasi tauluja.
M’ud Mečev ta Karjala ollah lujašti šivottu keškenäh. Karjala oli šemmosena paikkana, missä taiteilija tunti iččie vapuana. Karjalašša M’ud Mečev on ni hauvattu, hiän halusi, jotta hänen hauta olis Kižin šuarella.