Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentina MIRONOVA. Mieldykiinnittäi löydö
Valentina MIRONOVA
Mieldykiinnittäi löydö
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kezän
allus rubeimmo kaččomah veššilöi , kuduat jiädih muaman kuolendan jälles .Yhtes vahnas puuhizes sundugas sobien ual lövvimmö keldazennuon 1944 vuvven Vapaa Karjala -lehten .Kui se puutui maman käzih da miksebo häi säilytti sen , nygöi emmo voi tiijustua , ei ole kel kyzyö .Vikse se petties jäi voinan jälles da kenlienne pani sundugan pohjale alustakse .Onnuako se oli buabo , mamalhäi voinan aigua oli vaiku yheksä vuottu .Myöhembäh niken sidä lehtie ni mustanuh ei .
Rubein livailemah lehtie – midäbo sil aigua kirjutettih .Pidäy sanuo , ku lehtie painettih Suomen Jovensuus da sit vikse tuodih Karjalah .Meil on 12.noumeru , kudai piäzi ilmoih 9.6. 1944. Enzimäzel sivul on kirjutus Juhannuspäiväh nähte da on pandu suomelazen ofitsieran suuri kuva .Toizel löydyy karjalazien suuri kuva kerdomuksii , erähät niis ollah karjalan kielel .Kolmas sivu on omistettu nuorile , ezimerkikse , kirjutuksis opastetah nuorii , ku pidäy ruadua mual , a ei vaiku menettiä den’gua kinoh käyndäl .Nelländel da viijendel sivul on Päivännouzun Karjalan uuduzii .Enimytten kirjutettih kyläpruazniekois , kui niidy piettih keviäl Karjalan eri čuppulois .Sen ližäkse mainittih , kui pruaznuittih Muamanpäiviä karjalazis školis (suomelazen kalendarin mugah Muamanpäiviä pietäh oraskuun toizennu pyhäpäivänny ).Löydyy tiä pieni vuitti voinu-uudizii da saldattukuvii .Lehten jälgimäzil sivuloil kirjutettih , kui nuoret karjalazet oldih käziruadokursiloil Suomes , opastuttih sie vestämäh da nieglomah .Lehtes on enimytten rauhan kuvii : tytöt nieglotah , nuoret naizet varustetah syömisty , veneh järvel menöy , mužikku kyndäy da toizii .Voinah nähte on piirroksii ga niidygi ei ole äijiä .Vikse lehten toimittajat tahtottih kirjuttua enämbän rauhas , ei voinas .Yhten karjalankielizen kirjutuksen tahtozin andua lugiettavakse .Kieli da kirjutustaba on säilytetty .
Gostjas karjalazen emändän läz
Kirj .“Nastja ”.
A täs eule vie männyh hätkie aigoa , ku olin gostjas erähtän karjalazen emändän kois .Hot olin vakkinane , oldih minul sie kai rištityt ylen loaskavat .Samovoaras tšuajo keitettih i stolan peäh minut istutettih .Siid oli d’o stolal kannettu piirahat da vadruskat gostjal varoin .
Vahnan emändän ker siid stolan tagoa istuimmo i starinoimmo nämis meijän yhtehizis d’ielolois kaikkeh elämizeh nähte teä Idä-Karjalas .Olis siid kebiembie i d’ygiembie d’ieloi .
Vahna emändä pagizi minul , što en voi kylläl Hospodie kiitellä täs kaikes midä häi on minul i heimokunnal andannuh .– Midä vai minä olen hänel molinnuh , kaiken olen soannuh . Liigoi kerdoi olenomas mieles duumainnuh , što minttäh Hospodi minuo muga äijän armastau ?Daigo i toizie häi täh dytteh podarkoil mustannoh ?
Ku minä primerakse mustelen sidä aigoa , kons voina sai näil sijoil , tullah mieleh kai atkalat i vesselät d’ielot .Meil zavodittih pagizemah , što pidäs elämine kai panna tukkuh da suorie lähtemäh bolševikkiloih matkah , vie meidy mustettih äijän opastoa suomalazie varomah , sanottih , što jesli ne peästäh tänne , ei ni kenel hyvä roi , ezmäi kylläl muokatah i d’älgimäi pogupietah , tapetah .– A ei nämie d’ieloloi ylen mielelleh mustele , atkala oli elämine sih aigah , d’oga päiveä i yödä soait varata . Duumaitšimmo , što midä myö gorahized nygöi roajammo ?Lähtemmögö vai emmögö lähtie eäreh täl armahal eländäsijal ?Jesli lähtemmö peäzemmö yhtel meijän rodnarahvahien ker , kudamat ollah loitombanna cen’al d’o aivombah sinne mändy .Sie ollah zisaren pereh i vel’len lapset .D’ygie on vun’ukoiski erize d’eähä , ku olet heidy d’o hätken ku ominna lapsinna pidänyh , eigo heil ole toatos lizeä , yksin gorahized d’eähäh , jesli moamo roadiezeh mänöö .
– A jesli tänne d’eäzimmö , olisithäi ehki omal roindusijal , sih kuolisit , jesli et eleä malttais . Ei himottais ni tädä sijoa d’ätteä vierahil ilmai izändeä .Vie minun kera d’eädäis yks tytär i hanen lapset .
– Noaburit d’o lähtyö loajittih i minä sen d’älgimäi duumain , ni kunne en lähte kävelmäh , dai pyrritin heidy deämäh . – Ka ei d’eäty , varattih muga äijän . Myö d’äimmö da erähtä pereh meijan ker .Duumaitšimmo vuota kat-šommo mi täs edeh tuloo ?
Emmö ni hätkie vuottannuh ku suomalazed tuldih .Myö varaimmo , vai emmöhäi eneä pagoh peässyh , pidi vai vuotta midä hyö meil loajitah .
Saldatat tuldih meijän läz i paistih : päiveä päiveä , maltattoko suomie paista ?Myö katšoimmo kodvazen dai heil tervehyzet loajimmo .Duumaitšimmo , ezmäi moanitetah , a sid midätahto rostah .
Vai siid kummeksimmo , ku ei ni midä pahoa loajittu .Lapsil leibeä annettih i pyrritettih meidä kodih mänemäh .Ehtal tuldih meijän kodih i ylen loaskavasti paistih kaikis d’ielolois , eigo ni midä pahoa meil tahtottu .
Nygöi olemmo d’o opastunnuh elämäh suomalazien rodnarahvahien ker i tijämmö , što hyö tahtotah meijän parasta kaikis d’ielolois .
Äijän olemmo näimen d’älgimäzien vuozien aigah soannuh nähtä i opastuo uuzih d’ieloloih , kudamis aivombah emmö ni midä ole tiennyh .Dai lapset on školas opastuttu äijän .Maltetah tšomie pajoloi i štarinoi de vie Hospodie molimah on heidy opastettu .
Da kui se on meis vahnois mielehistä ku nygöi soammo hot d’oga pyheä kirikköh käyvä .Eigo ni kois huoli varata , hot biblija on štolal da itše siid istut sidä katšelemas , ei ni ken kiellä tädä kniigoa lukemas .
Täs hyväs d’o duumaitšen eigo minul ole kiittelmistä kylläl .
Da on vie äijän toizie yhten d’ytyn d’ieloloi .Primierakse täs aivombah duumaitšin , što siid olisin hyväl mielel , jesli lehmän vie erähitši itsel soaisin .Olis se hyvä d’ielo , ei lapsie huolis tyhjil evähil skolah työndeä , puuttuis voida da maiduo kylläl .– Ka mäni täs kodvan’e aigoa , da tytöi kävi netšiedä d’ieluo diedelmäs , da i lehmä puuttui . Hospodi se oli minun molindan kuulluh .Olen olluh muga hyvilleh täs i ihastuksis , što en ni kons aivombah .
Olen täs itšemieles duumainnuh , što vai minun zisar dai olis tänne d’eännyh , d’o hänelgi olis elämine poratkas i lehmä leäväs .Oldais kai lapsetki tervehennä eigo muga ugodinnuh , kui olen soannuh tiedeä , što kaks lapsis on do matkoa tehes kuolluh da nygöi mänetiijä kui toizetki eletäh .Ei soa äijemmäli heidy mustella , roit muga atkalal mielel , što eule tolkkuo .
Hyvä on ollut meil teä elos .Ka tulieda päiveä emmo soa vie ni ken tiedeä midä se matkassah tuonnoh .Opittelemmo vai eleä päivän yhteh palah da veššeläl miedel .Tiijämmöhäi , što moas on voina , eigo meis ni ken voi äijemmäli vuotta nygöi midä on soannuh enne miirun aigoa .Roadiel i uurastuksel viemmö hil’l’akkazin elosta ielleh , d’ogahine omal d’olal da siid se miel miirunpäivä erähitši rodie .
Nenga pagizi minul tämä vahna karjalaine emändy i pravdan häi saneli .Dogahine meis on tämän d’ielon omallah duumaitšemizel ellendännyh tämän loaduzeks .Opittelemmo kai yhtes veššeläl mielel eleä ielleh .Terväh zavodie kezä , siid on meil elos äijeä huogiembi ku talven i vilun aigah .Suomalazel sisul on dai enne d’ygehyöt voitelu i nygöi voitellah .
Mieldykiinnittäi löydö
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский