Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Irina Sotnikova.
Edes om völ äi radod
Источник:
Kodima. № 1, 2019, с. 1
Irina Sotnikova
Edes om völ äi radod
вепсский
Младописьменный вепсский
Vepsän kul’tursebran ühtnikoiden vastuz mäni mediakeskuses ”Periodika”-paindištos. Sil tehtihe 2018. voden ühthevedoid, pagištihe planoiš 2019. vodeks i siš, miččed tärktad azjtegod tehtas Rahvazkeskeižel igähižiden rahvahiden keliden vodel.
Ezmäi johtutadihe kaikiš tärktoiš da hüviš azjoiš, miččed oli tehtud vepsläižil vodel 2018. Kaikuččen voden vepsläižed nored aktivistad tegeba hüvid projektoid. Ezmäižen kerdan projekt ”Etnostudii. Sugupol’viden äned” oli todenzoittud Kalages. Sen ühtnikoin oliba vepsän kelen opendajad, lapsed i vanhad külän eläjad. Projekt tuli lujas melentartuižeks i oli täuz’ erazvuiččid azjtegoid, miččed oli oigetud vepsän kelen kehitoitusehe, pohjoižpaginan da rahvahan kul’turan kaičendaha. Voden lopus oli völ üks’ hüvä uzišt – Vepsän kul’tursebran ”Vauktan vesin kal’huz’”-projekt sai prezidentan grantan. Sen satuseks linneb kuz’ etnografišt fil’mad. Edes projektan ohjandajil da ühtnikoil om völ äi melentartušt radod.
Vepsän kul’tursebran pämez’ Natalja Silakova starinoiči toižiški tärktoiš azjoiš. Üks’ niišpäi – ”Kalarand”-praznik Kalages, mitte sai äi hüvid arvostelusid. Nügüd’ küläs tehtas vepsläine etnokul’turine keskuz, mitte abutab kaita vepsän rahvahan kel’t da kul’turad.
Nece voz’ nimitadihe Rahvazkeskeižeks igähižiden rahvahiden keliden vodeks. I ei muite. Kut sanub Zinaida Strogalščikova, äjiš regionoiš situacii kelidenke om lujas huba. Holdutoitab se-ki, miše Šoutjärven, Šokšun i Kalagen školiš jäi vaiše üks’ vepsän kelen urok nedališ kaikuččes klassas. Kaik ümbri sanuba, miše pidab opeta kodikelid, popul’arizoitta niid. No midä tehtas necen täht? Sikš necil vodel pidab hüvin rata, miše vajehtada situacijad kelenke parembaks i pidab tehta muga, miše zakonad kaičižiba kelid.
Vastusel pagištihe planoiš 2019. vodeks. Necil vodel, kut muloi-ki, Anapas tehtas lager’ igähižiden rahvahiden peniden ezitajiden täht. Vastusel letihe küzund, ked Karjalan vepsläižišpäi ajaškandeba lebaidamhas neche lagerihe? Voib olda, valites lapsid, pidab otta homaičusehe, ozutibaik hö miččid-ni vepsän kelen mahtoid vai tedoid.
Necil vodel vepsläižid varastab völ äi melentartuižid azjtegoid. Niiden keskes oma Rahvazkeskeine konferencii keliden opendusen mödhe školiš, erazvuiččid tedoforumid, Vepsän rahvahan suim, Vepsän kul’tursebran 30-voččen jubilei, ”Vepsläine sarn”-festival’, vepsän kelen kursad i äi tošt. Mugažo kaikutte tahtnik voib ühtneda kodikeliden tundijoiden online- konkursaha da kirjutada diktant vepsän kelel.
Männudes vodes oli tehtud lujas äi erazvuiččid tärktoid azjoid vepsän rahvahan hüvüdeks. Äjad niišpäi oli tehtud Vepsän kul’tursebran abul. No ei sa lebaitas, edes om völ äi radod.