Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Igähine vauged mušt

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Svetlana Pl’uhina, Kodima. № 1, (2019), с. 4

Igähine vauged mušt
(вепсский)

Ezmäižen kerdan minä kulištin Alevtina Andrejevan än’t radios. Siloi minä eskai čudha lanksin, sikš miše pagin oli vepsän kelel. Völ oli lujas čudokast, miše Alevtina pagištoiti radios Miša Triškinad. Miša oli Vologdan agjan Päžar’- küläspäi, kus minä-ki olen sündunu.
Nece oli kaks’kümne viž vot tagaze. A jäl’ges minä nägištin i tundištin Alevtinad, konz minun poig Maksim läksi školha opendamhas ezmäižehe klassaha. Siš aigaspäi minä ihastusiš sebrastuin Alevtinanke. Siloi minä kaikuččel homendesel kaks’ kerdad nedališezmärgen i pätničanvarastin radiopaginoid. Radiopaginoišpäi minä tedištin uzid sanoid, uzid istorijoid, kut mäneb rahvahan elo vepsläižiš küliš. Alevtina kerazi äi rahvahan starinoid i starinoiči äjan ristituiš, heiden problemoiš, kanzoiden holiš. Völ hän starinoiči vepsän kul’turan polhe, kut otta hodhu i kaita ičemoi kel’t.
Alevtina kucui mindai kul’tursebraha. Sebral om ičeze vepsän honuz. Sigä hän tundištoiti mindai sebranikoidenke. Siloi paksušti ühtes kerazimoiš: äjan pagižim ičemoi kelel, lugim lapsiden Biblijad i tarkašti meletim, midä tarbiž teta Biblijan istorijan polhe. Alevtina oli lujas čoma runoiden tegii, lugi meile ičeze runoid. Ned oliba londusen, lapsiden i küliden polhe. Sil aigal ühtes tegim znampraznikoid: praznuičim nimipäivid, ühtes sebranikoidenke abutim tehta lapsiden konkursoid. Konz oli aig, Alevtina soiti minei i kucui mända rižamaha keda-ni. kaikuččel kerdal ostim pačkan čajud, magedusid da läksim adivoihe. Muštan, paksus olim Taisia Miekkol. Hän oli Suren voinan veteranan. Taisia lujas čomin mušti i starinoiči igähižid starinoid. Alevtina kaik paginad pani radioho, hän oli völ korrespondentanKodima-lehteses i kirjuti sinna starinoid.
Alevtina navedi pajatada pajoid, častuškoid, hän oli kaiken hüviš meliš.
Alevtinan än’ oli čoma, heläiži i joksi, kuti sel’ged ojaine.
Muštan Nadeždan Jevsejevan vaihid, hän saneli: ”Konz Alevtina tuleb meiden vepsän honusehe, ka kutnä päiväine hoštab i libub”.
Mugoine hüvä melekaz, vessel akaine oli Alevtina, navedi oikti pagišta kaikidenke: rauhoidenke baboidenke, pämehidenke, mahtoi pagišta noridenke da lapsidenke.
Tahtoižin nähta al’boman Alevtina Andrejevan mujukahidenke kuvidenke hänen elon da radon polhe.
Meiden südäimes kaiken linneb igähine vauged mušt hänes.