Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Adivoiš saamelaižidenno

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Maria Košeleva, Kodima. № 2, (2019), с. 4

Adivoiš saamelaižidenno
(вепсский)

Vilukun lopus suomalaižugrilaižed aktivistad kerazihe pohjoižehe saamelaižiden maha tundištamhas heiden kul’turaha da eloho. Vastuz mäni 21.-24. vilukud Inarisijas, mitte om ani Suomen pohjoižel. Sigä, pohjoižel mal, eläba baltianmerensuomalaižed igähižed rahvahadsaamelaižed. kaičeba ičeze kel’t, kul’turad da tradicionališt elonradod.

Sana 2019”-projekt da sen partn’orad tegiba Inari-tahol seminaran. Seminaran tem oliIgähižiden rahvahiden kaičuz da udessündutamine”. Seminar oli tehtud sen täht, miše toižed suomalaiž-ugrilaižed rahvahad tundištoitaižihe saamelaižiden radoho neciš alovehes. Paiči necidä seminaral oli toine-ki pala: ühtnikad ezitiba ičeze projektad, miččed vägestiba mini-grantoiden konkursas. Neche konkursaha ühtniba projektad, miččed tugedaba keliden kehitoitust da kävutandad. Konkursaha tuli 65 pakičust. Ned oliba kut erazvuiččiden organizacijoiden pakičused, muga individualižed-ki pakičused. Seminaral konkursan vägestajad vediba aigad hüvin: ei vaiše ezitiba ičeze projektoid, no vajehtihe mahtištol toine toiženke da andoiba nevondoid.
Ezmäižel päiväl pit’kän matkan jäl’ghe ühtnikad kerazihe ühthe da tundištihe toine toiženke. Jogahine Adivoiš saamelaižidenno starinoiči ičeze polhe, kuspäi hän tuli da mikš hän päti ühteta konkursaha. Pidab sanuda, miše seminaral oli 16 mest, seičeme kudambišpäi oliba konkursan vägestajad. tuliba ei vaiše Venäman Karjalaspäi da Piterin agjaspäi, a völ Estoniaspäi da Latviaspäi. Ei kaik konkursan vägestajad oma igähižiden rahvahiden ezitajad, kellese om muite melentartušt kehitoitta da tugeta rahvahiden kul’turad da kel’t. Läz kaik ühtnikad pagižiba venän kelel, sikš nikel ei olend problemoid kosketusidenke.
Toižel päiväl seminaran ühtnikad ezitiba projektoid, starinoičiba niiš, andoiba vastusid küzundoihe, kundliba toižiden nevondoid. Kaik projektad koskiba kelen kehitoitust. Projektoiden keskes oliba, ozutesikš, mul’tfil’moiden tegemine, sijoiden nimitesiden tegemine, toižil sanoil, kaikuččen projektan pätegend oli ozutada toižile kodikel’t. Üks’ neniš projektoišpäi omNevond”- sebran projektRada melel, ei kelel”, miččen polhe voit lugeda necil lehtpolel. Koumandel päiväl ühtnikad jagoihe penihe gruppoihe da gruppoiš ekspertoiden abul tegiba ičeze projektan shemoid (vai kut nügüd’ venän kelel sanutasmentaližid kartoid”), kus tarbiž oli ezitada projektad lühüdašti da ozutada ristituid, kelle projekt linneb tarbhaižen da ked voiba olda sen abunikoin. Sen jäl’ghe ühtnikad paroiš pagižiba da tegiba toine toižile küzundoid, abutiba nevondoil. Se oli lujas melentartušt da tarbhašt, ved’ kaikutte voi kulištada tošt mel’pidod.
Seminaran aigan ühtnikad sebrastuiba. Kut oli jo sanutud aigemba, heil oli voimuz tundištadas saamelaižidenke, heiden kul’turanke, kelenke da tedištada, kut nece rahvaz tugedab ičtaze. kävuiba saamlaižiden rahvahaližehe Siida-muzejaha, tundištihe saamelaižen parlamentan pämehenke Tiina Sanila-Aikionke: paiči oficialižid vastusid ühtnikad oliba hänenno adivoiš da kävuiba hänen pedroiden fermaha. Muzejas seminaran ühtnikoile starinoitihe sen rados da sen roliš saamelaižiden keliden tuges. Uziden sijoiden keskes oli Inarin saamelaine kul’tur- da administrativine keskuz SAJOS, kus vedetas saamelaižen parlamentan ištundoid. Sigä seminaran ühtnikad tedištiba parlamentan rados da siš, mitte om parlamentan rol’ saamelaižiden elos. Pidab sanuda, miše saamelaižiden mahtišt keliden da kul’turan kaičendas om lujas sur’ da se om hüvä ozutez toižile rahvahile. Ozutesikš, kel’peza Karjalan pertiš Vedljärves hüvin radab sikš, miše sen tegijad otiba mahtištod Inarin kel’pezaha kactes.
Paiči oficiališt programmad ehtkoižil ühtnikad lebaižihe saunas. No sigäki paginad oliba rahvahiden keliš da kul’turas, ühtnikad ei tahtoigoi kadotada aigad da kävutiba jogahišt momentad, miše enamba tedištada toižiš rahvahiš.
Om čoma, konz erazvuiččed rahvahad keradasoiš ühthe da voiba jagadas mahtištol, starinoita ičeze rahvahiden problemoiš, jügedusiš da hüviš-ki azjoiš. Se znamoičeb, miše kacmata erazvuiččihe kelihe da irdnägoihe kaik olem ühteiččed, kaik olem ühten man lapsed. I ku abutada da tugeta toine toštelo linneb kebnemban da ozakahamban!