Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Äi om hüvid da väha om armhid

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Natalja Anhimova, Kodima. № 3, (2019), с. 6

Äi om hüvid da väha om armhid
(вепсский)

Starineičen ühten akeižen polhe. Hänen nimi om Anna Ivanovna Kottina. Hän om sündnu Kaleiges Ivan Trofimovičan da Maria Ivanovnan perehes. Niičukeižele anttihe nimi Nüša (Anna). Nüša oli kesklaps’ perehes. Ezmeine laps’prihäine Šakei (Aleksandr), koumanz’Arkadii.
Ivan Trofimovič radii kivilomkal. Konz zavodihe Sur’ voin, hän läks’ voinale, tagaze ii tulnu. Kesten’gan sijas vodel 1943 mäni sur’ tora, siid händast i riktihe.
Maria Ivanovna radii kolhozas da äi tegi kodiradoid. Völ vanhil ristitiil om muštos, mise Maria Ivanovna lujas čomin ombel’ sobad. Külänikad tul’d’he hänennoks da sanutihe mida pidab hiile ombelta. Hän kaiken voi tehta.
Starinaspei tedan, mise Nüša laps’aigaspei lujas äjan radii kodiš. Konz sündui Arkadii, däl’gmeine, Nüšale hol’t ližazihe. Pidi kacta händast, abutada mamale. Norespei hän husi letkel lavad, lüpsi lehman, tegi kaiken, mida pidi. Perehes, konz tatad riktihe, däi mam da kaks’ prihäšt. Nüšan sel’gale tuli enamba hol’t, pidi abutada mamale da tehta kodiradoid. Voib olda, sil aigal Nüšal tegihe mugoine kova taba, mitte abuti hänele eläda dügedas elos da tehta parahimad azzjad.
Nüša openzihe Kaleigen školas, lopi koume klassad. Siid zavodihe voin, vepsän male tuli suomen armii, školas zavodihe openduz suomen kelel. Vepsiile ii tulnu düged opetaste suomen kelel, vepsän kel’ abuti. No konz tuli aig mända školha opetaste venän kelel, nece oli lujas düged: pidi uudeks opeta venän kel’t da uuzid urokoid 7.-8. klassas. Vodel 1945 Nüša lopi 8. klassan Kaleigen školas, mäni opetaste Petroskoin opendairadmahttehnikumha. Mise opetaste, pidi kird’utada kird’utusen venän kelel. Nüša kird’ut’ da tegi 42 vigad. No üks’ opendai sanii, mise otam händast opetaste, hänespei tulob kirjanik ristit. Nüša openzihe koume vott, lopi opendusen vodel 1948. Hänen d’ohtutesišpei nened voded däl’ges voinad ol’d’he lujas dügedad: sömäd oli väha, oli näl’g opetaste, kodihe voi mända harvoin, väha mašiniid ajii sil aigal, enamba pidi mända döugiil. Anna oli radonnavedii ristit, hüvin openzihe. Rata Anna zavodi vodel 1948, a 15. vilukud vodel 1949 tuli radmaha Šoutarven školha.
Ezmäks Anna radii pionersatajan 10 vott, däl’ges vodel 1949 hän ott’ ezmeižen klassan. Klassad old’he suured, openikad tul’d’he školha, ii maht’he lugeda da kird’utada, opendajale pidi äi rata lapsidike da lujas navetta hiid, mise tuliži touk. Anna Ivanovna pidi meles ičeze radon, äjan radii, touk tuli. Ezmeižid openikoid, a proidii d’o 61 vott, kut mänd’he školha, hän hüvin muštab, žal’dičeb vaise, mise äjid d’o ii ole necil mal. Ken nece om? Lüs’a Čurkina, Tan’a Polina, Lüs’a Ždanova, Sveta Lebedeva, Gal’a Novikova, Slava Ignatov, Saša Kurganov da toižed.
Radol hän el’genz’, kut iče sanii, mise tedoid ii töudu, pidab mända opetaste.
Kodiš om pereh, pened lapsed, elomišt. Kut mäned? Mäni, mugoine hän om tabakaz ristit. Poig mäni ezmeižehe klassaha, a mamoiinstitutha. Oli düged, da nened tedod abutihe hänele rata da eläda hüviš meliš edeleze. Vodel 1965 Anna lopi opendusen institutas.
Mina mugažno openzimei Anna Ivanovnal. Sil aigal, nece oli voz’ 1976, klassad ii ol’d’he d’o mugoižed sured, läz 15 openikad. Vodel 1976 souptihe školan Vehkojas, lapsid zavottihe vededa Šoutarvehe. Kaik šoutarvelaižed kävutihe laps’kodihe, hüvin tet’he toine tošt, a siid tuli veraz. Pidi opendajale meletada, kut da mida paremba tehta. No hän tezi. Tegi kaiken muga, mise kaikile oliž mel’he opetaste. Muštan urokad, konz hilläšti mäni pagin, Anna Ivanovna nikonz ii kidaštanu. Hänel kaikuččes lapses oli sur’ hol’. Da holdii hän ii vaise školan aigan, a kaiken mehen igan.
Mugeitte hän om ristit, näggob, konz sina vai mitte-ni toine hänen openik mäneb ted möto, kaiken varastab, küzzub, kut oma azzjad. Tedištab, mise mida-se värin mäb, tuleb abutamha. Voin sanuda, mise hänen hol’t, , openikad, mujam kaiken ičeze igan.
Völ tuleb mel’he, mise äi hänen openikoid eletaze da rataze Šoutarv’-küläs. Sanutaze: ”Kus roditoi, siga i ristituks tegetoi”. Meletan, mise nece kaik tuleb perehespäi da völ siid tegi ičeze znaman ezmeine opendai Anna Ivanovna.
Kut äi hänel om openikoid Ken-se nüguni om školan pämez’, ken-se muzejan pämez’, ken-se Šoutarven man pämez’, ken-se radab iceze sijal da teggob necen azzjan oikti. Meletan, mise hänen openikoide polhe voib sanuda: ”Ken opendase, se i mahtaškandeb”.
Tedan, kut školas muga däl’ges školad, pensijal, Anna Ivanovna ii ištnu hilläšti kodiš, vii kundaližen elon. Hän kerazi muštatesid voinan aigan polhe, abuti ristitiile löuta proudan, tehta dokumentad. Hän tegi suren azzjankerazi ühthe kuvid, mušlotesid min’oriide polhe da tegi al’boman. Nüguni se kaičese muzejas, starinoičeb necen istorijan lapsile.
Toine sur’ azzjkerazi ühthe radveteranoid da tegi veteranan horan. Nece oli vodel 1987 Šoutarves. Ezmeine veteranoide horan pämez’ oli Irina Eduardovna Iodko. Jo enamba 30 vott hor pajatab. Konz kulub hiide än’, südäin löb, čomin pajatadaze, hengenke. Iče Anna Ivanovna äi vott pajati horas.
Meletan, mise ii mina üksnäin pidan parahimid melid ezmeižes opendajas Anna Ivanovna Kottinas. Miid om äi, hänen openikoid. kaik ühtes sanum:
Armaz miide opendai, Anna Ivanovna, surenke nimpijanke!
Tervhut da pit’kad igad, čomid da lämid päivid. sindei armastam! Anda D’umal silei kaiked hüväd!”