Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Maria Košeleva.
”Kukirikku” tervehtoitab teid!
Источник:
Kodima. № 4, 2019, с. 4
Maria Košeleva
”Kukirikku” tervehtoitab teid!
вепсский
Младописьменный вепсский
Nored aktivistad ”Periodika”-paindištospäi kaiken aigan tegeba midä-se ut rahvahiden keliden kaičendan täht. Hö ei väzugoi meletada erazvuiččid melentartuižid projektoid, konkursoid da vastusid, miččed abutaba kaita da popul’arizoida vepsän da karjalan kelid. Ei amu lopiba ”КарелиЯ – это мы” – konkurs da ”Rada melel ei kelel”-projekt. Paiči necidä Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden mediakeskuses paksus mäneba mastar’-klassad, kel’navedijoiden vastused, seminarad da äi tošt.
Tal’ven lopus ”Kodima”-lehtesen toimitajad meletiba völ ühten idejan – tehta muga sanutud Lingvistižen teatran vepsän kelel. Sen tegijad oma Galina Baburova da Irina Sotnikova. Kut sanui Galina, nece ei ole todesine teatr. Sil om vähän erilaine tegend. Teatran vastusile tuleba kaik, kelle om melentartušt vepsän kel’, ken pagižeb sil. Teatran päidei om siš, miše ozutada ičeze kelen mahtoid scenal. Ühtnikad valičeba miččense tekstan. Se voib olda kut vepsän, muga venän-ki kelel. Sen tekstan mödhe ühtnikad tegeba teatrozutelusen, miččen voib ozutada erazvuiččil azjtegoil da vastusil. Galinan sanoiden mödhe nece om lujas hüvä maht keratas ühtes, pagišta vepsän kelel toine toiženke. Ozutada norile vepsläižile, miše kel’ eläb, miše sil pagištas nügüd’-ki, miše sil voib pagišta nügüd’läižiš azjoiš. Se om lujas tärged niiden üläopenikoiden täht, ked vaiše zavodiba opeta kel’t. Ozutada ristituile sidä, miše om norišt, kudamb tahtoib da mahtab pagišta vepsäks.
Ezmäine teatran vastuz mäni 6. keväz’kud ”Periodika”-paindištos. Siš ühtnikad tundištoitihe toine toiženke, starinoičiba ičeze polhe. Ezmäižele vastusele tuliba lehtmehed, Paginkluban ühtnikad, baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedran üläopenikad. Kaikile tuli mel’he teatran idei. Jogahine jagoihe ičeze idejoil. Ühtnikad toba armhid starinoid, kirjutesid da tekstoid. Lugeba niid rolidme da kändaba niid.
Om melentartušt, miše teatras oma eri-igäižed ristitud i heil oma erazvuiččed kel’mahtod. Kense pagižeb vepsäks laps’aigaspäi, ken-se openzi sidä školas vai universitetas, ken-se vaiše zavodi opeta sidä. No kaiken-se kaik el’gendaba toine tošt.
Kut i kaikuččes azjas, teatran rados mugažo oma erazvuiččed jügedused. Galinan sanoiden mödhe, vepsän kelel ei ol dramad, ei ole pjesoid, miččen voib otta da panda lavale: ”Meile pidab valita tekst, miččenke voib rata, i jo sišpäi kirjutada scenarijad”. Völ, ozutesikš, norišt tahtoib panda midä-se ilokast, a aigvoččed tahtoiba, miše se oliži sidotud vepsän veroihe, tradicijoihe.
Teatran ühtnikad pit’kha valičiba teatran nimed, oli lujas äi melentartuižid idejoid. No lopuks pättihe nimitada teatran ”Kukirikkuks”. Nügüd’ vastused pidätas kerdan nedališ koumanz’päivin. Niile voib tulda jogahine tahtnik.
Mö küzuim üläopenikoil, kudambad tuleba teatran vastusile, heiden mel’pidod teatras.
Darja Švecova
(magistraturan 1. voz’kursan openik):
”Ei amu zavodi rata lingvistine teatr. Kaikile oli melentartušt, kut se radaškandeb, da midä siš tegeškandeba ühtnikad. Ved’ äjile nece om uz’ mahtišt, äjad eziniba scenal vaiše školaigan. Minä meletan, miše lingvistine teatr om hüvä idei. Nece om völ üks’ mahtišt kävutada vepsän kel’t ei vaiše openduzparoil. Nece om uz’ mahtišt da voimuz ozutada ičtaze, sikš minä tahtol ühtnen teatran vastusihe”.
Jelizaveta Makarova
(3. voz’kursan üläopenik):
”Minun melen mödhe, lingvistine teatr om unikaline voimuz kehitoitta necen polen Karjalas. Nece idei tuli minei mel’he, sikš minä äkkid pätin ühteta sihe. Minä tahtoin tehta ičeze paindusen neche azjaha, tarita idejoid, abutada. Minai oma tutabad, kudambad kirjutaba starinoid, pjesoid, kudambad tahtoižiba käta niid vepsäks. Meletan, miše se om čoma voimuz kehitoitta lingvistišt teatrad da vepsän kel’t, kul’turad da literaturad”.
Tatjana Martjanova
(1. voz’kursan üläopenik):
”Minei tuli mel’he lingvistižen teatran tegendan idei. Minun melen mödhe nece om hüvä, miše vepsläižil mugažo oliži mitte-se sädandaloveh, kus voib todenzoitta eloho ičeze idejoid. Mugažo nece om lujas čoma voimuz kehitoitta vepsän kel’t. Venälaižiden tekstoiden kändmine abutab siš. Minä ühtnen teatran radoho, sikš miše tahtoin hüvin pagišta vepsäks da tundištoittas melentartuižidenke ristituidenke”.
Mö toivotam teatran ühtnikoile da tegijoile surid satusid, hengen libutandad da voimusid!