Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Lämäd muštlotesed

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Natalja Anhimova, Kodima. № 6, (2019), с. 6

Lämäd muštlotesed
(вепсский)

Tämbei om 24. semendkud Homesel heraštuin unišpäi: ”Mina olen läm’. Koske mindei. Eläb”. Päiväine om d’o amu libunu, unes nägen ičein armhan Pol’a-töt’an. Hän om mugoitte nor’, čoma, kehker mod, päl ohraine kezapaikaine, vihandoiš sobiš d’oksob minunno, muheidab, mise sanuda kaikile ristituile, hänel om kaik hüvä, hän kaikid miid armastab
A kaik armastam händast. Miide südäimiš Polina Polikarpovna om eläb.
Hänen südäin siižutihe aigoiš homesel, surel praznikal, miččen hän lujas navedi, 9. semendkud. Meletan da vaise pakičen: ”D’umal, kaiče Pelagijad!”.
Polina Polikarpovna eli pit’kan igan – 93 vott! Neciš igas oli kaiked, dügedad da hüväd. Hän perehes oli kaikid lapsid vanhemb. Perehes oli viž last. Da konz lapsed ol’d’he völ nored (nece oli 1942. vodel, konz ol’d’he evakuacijas Vologdan agd’as, Rubež-sijaižes), kol’ heiden mam Klavdija Pavlovna. Pereh däi bat’anke. Vaise tuli Šoutarven agd’an päzutand, perdihe tagaze kodihe. Bat’ radii pämehen kolhozas Mägel, siga pereh eli. Ii üht kerdad nedališ hänele pidi mända Šoutarvehe radole. Kerdan, konz irdal oli völ vilu, äi lunt, suur’ döl, suim lopihe möha ehtkeižel. Polikarp Jegorovič Šoutarvespei läks’ kodihe. No tulda kodihe ii voinu, hän läks’ dorogaspei, ön venii lumes, vaise homesel händast lüut’he da tod’he kodihe. Hän vähän läžii i kol’. Ehti vaise antta nakazad Pol’ale. Necil nakaziil hän elikoumiile sizariile da vellele oli maman da bat’an. I muga oli ii vaise konz ol’d’he nored, a kaiken igan, surmhassai.
Polina Polikarpovnal oli ičeze pereh, koume last: kaks’ prihäšt da niičukaine. Kaik kazdihe hüvikš ristituikš. Kaikil oma ičeze perehed da lapsed, lapsil d’o ičeze lapsed oma. Sugu om eläb.
40 vott hän radii kacujan Šoutarven lapsiden päivkodiš. Polina Polikarpovna ezmeižen zavodi vöda vepsän kelen urokoid Šoutarven školas 1990.-vozil. Sil aigal äi rahvast tuli hänen urokiile, mise kacta da opetaste hänespäi.
Konz tuli aig sanuda ristituile necen pahan vestin, ii üks’ mez’ ezmäks sanii: ”Polina Polikarpovnanece om mugoitte ii korged kazvol akaine, hänen sil’miš hoštiba hüvüden kibinad”.
Ka, mugoižed čomad sinižed sil’mad hänel ol’d’he. Konz hän vii paginan, hän ot’ sinun käded ičeze käzihe da kacii sinun sil’mihe. Polina Polikarpovna oli lujas laskav mez’.
Laskav oli i hänen nimi. Mikš-se ende minun päha ii tulnu, miččen čoman anttihe Klavdija Pavlovna da Polikarp Jegorovič ezmeižele neičukaižele nimen. korvha tulob laskav da pehmed än’. Ezmeižed kirjamed tütren nimes da bat’an nimes oma ühtejiččed kulundas (POLIna, POLIkarp). Necen pol’he miile sanii pap’ Prokopii.
Miide südäimiš hän om eläb. Äi eläbid änikoid da hüvid sanoid sanutihe Polina Polekarpovnale däl’gmeižel hänen vastusel.
Nacein, völ enamba lämid da parahimid muštlotesid om südäimiš ristituil, ked händast tet’he, ked ol’d’he hänenke rindal. Abus Hänele kaik sanum: ”D’umal, kaiče Pelagijad!”