Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Liza Mironova.
Ei sa abutada sille, ken iče ei tahtoi
Источник:
Kodima. № 8, 2019, с. 1, 3
Liza Mironova
Ei sa abutada sille, ken iče ei tahtoi
вепсский
Младописьменный вепсский
Petroskoin universitetan Filologijan institutan Baltianmeren suomalaižiden keliden kafedran üläopenikad Darja Švecova da minä, necen kirjutesen tegii, Jelizaveta Makarova olim ”Hungarologia”–kursil, miččed oli tehtud Vengrias. Matk oli tehtud rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan tugel.
Kursad hungarologian mödhe tehtihe Badačon’tomai–lidnas Balaton–järven randal. Ühtnikoin oliba ezitajad Komi–, Udmurtia–, Marii-El– da Karjalaval dkundoišpäi.
Vengrian üläopišton opendajad lugiba lekcijoid istorijan, kul’turan, literaturan da Vengrian arhitekturan polhe. Kezauniversitetan sädajan om suomalaiž–ugrilaižiden rahvahiden tedai Janoš Pustai – Collegium Fenno–Ugricum–üläopišton pämez’. Jo 20 vot Päivlaskm–Evropalaižes universitetas suomalaiž–ugrilaižiden rahvahiden ezitajiden täht tehtas kezaopendamine hungarologian mödhe. Se jatkub kaks’ nedalid.
Ühtnikoiden keskes oliba lehtmehed, kul’turan radnikad da üläopenikad. Janoš Pustai sanub, miše mugoižil vastusil om kaks’ tärktad azjad. Ezmäks, pidab starinoita Vengrian polhe ristituile, kudambad nimidä ei tekoi neciš mas. Toine tegend – pagišta küzundoiš, miččed koskeba kaikid vähäluguižid suomalaiž–ugrilaižid rahvahid.
Kursiden opendajad da ühtnikad pagižiba problemoiš, miččed koskeba suomalaiž–ugrilaižiden rahvahiden keliden da kul’turiden kaičendad. Ičeze meletusiš matkan polhe meile starinoičeb Darja Švecova: ”Kezakursad, miččed mäniba Vengrias, abutiba minei kut openduses, muga rados-ki. Meil oli čoma voimuz kundelta lekcijoid vengrian literaturan da arhitekturan polhe, tundištadas vengrian kelenke da man istorijanke. Lekcijoid lugiba Vengrian üläopištoiden tetabad opendajad. Hö starinoičiba meile vengrialaižen rahvahan jügedan elo-ozan polhe, sündutiba meiš tahtod kaita ičemoi rahvahan kel’t da kul’turad.
Nece oli jubileivoz’ kursiden täht. Professor Janoš Pustai jo 20 vot sädab mugošt azjtegod ristituiden täht, kudambile om melentartušt vengrian kul’tur, i ked radaba suomalaiž–ugrilaižidenke kelidenke. Nece andab voimust norištole sada uzid tedoid da mahtištod, toižin kacta sihe, kut pidab kaita meiden rahvahiden kel’t da kul’turad. Ved’ meiden vägi om siš, miše mö kaik olem erazvuiččed da meiden rahvahiden kul’turad oma toštmatomad.
Mugažo kursiden aigan mäni suomalaiž–ugrilaižiden rahvahiden konferencii. Suomalaiž–ugrilaižiden rahvahiden ezitajad erazvuiččiš regionoišpai starinoičiba kelen situacijas da rados, mitte tehtas kul’turan kaičendan mödhe konkretižiš regionoiš. Kezakursiden ühtnikoiden täht nece konferencii oli tarbhaine. Mö tedištim vengrian kelen situacijas heiden regionoiš, rindatim senke, mi tegese meiden rahvahal. Sur’ spasib professorale Janoš Pustajale. Nece čoma kel’tedomez’ löudab aigad da väged, miše abutada meiden rahvahile. No minä el’gendan, miše ei sa abutada sille, ken iče ei tahtoi. Sikš, meiden rahvahan elooza om meiden kädes”.
Tahtoin sanuda sur’ spasib professorale Janoš Pustajale, miše meil oli voimuz putta ”Hungarologia”–kezakursile. Minun melen mödhe, nece om hüvä voimuz tundištadas Vengrian istorijanke, kul’turanke da arhitekturanke, diskutiruida suomalai–ugrilaižiden rahvahiden problemoiš, jagatas mahtištol da sada sen toižilpäi rahvahilpäi.
Konz meil oli joudai aig, mö kacuim sij aližid melentartuisijoid, ajoim Vengrian pälidnaha – Budapeštaha.
Kaikuččel päiväl meidennoks tuleskeliba Budapeštan universitetan üläopenikad da aspirantad, kudambad vediba vengrian kelen openduzčasuid, starinoičiba man istorijan polhe, a ehtoidme pajatiba vengrialaižid pajoid. Meletan, miše kaik ühtnikad läksiba kodihe uzidenke tedoidenke da idejoidenke.