Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Tärged eloten valičuz

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Maria Košeleva, Kodima. № 9, (2019), с. 1

Tärged eloten valičuz
(вепсский)

Čomad kezalebupäiväd jo lopihe da zavodihe uz’ openduzvoz’. Üläopenikad lähteba paroile da saba uzid tedoid. Kenen-se täht nece om jäl’gmäine openduzvoz’ universitetas. Edel om magistratur vai aspirantur, toižed lähteba radole. No oma ned-ki, kudambiden edel vaiše avaižihe uksed aigvoččehe eloho. Ned oma ezmäižen voz’kursan üläopenikad. Keza-aig ei olend kebn heile. Ezmäi heil oliba ekzamenad, sid’ tärged valičuz da pästuz universitetha. Ičeze eloten valičuz om jüged da tärged azj. Sišpäi rippub kaik tulii elo.

Täl vodel Petroskoin universitetan Baltianmerensuomalaižiden keliden kafedrale möst tuli opendamhas äi tahtnikoid. Necil vodel kafedr andoi 14 maksutont sijad. Pidab sanuda, miše konkurs oli sur’ da nügüd’ kafedral om 21 ezmäižen voz’kursan openikad. Opendamhas suomen da vepsän kelid tuli eskai 7 mest. Niiden keskes koume maksaba openduses. Kaikuččel om ičeze opeta vepsän da suomen kelid. tundištimoiš kafedran ezmäižen voz’kursan openikoidenke da tedištim, miččid planoid heil om.
Prihoid filologijan institutas kaiken om vähemb, mi neiččid. Vepsän kelen gruppas om üksjäine prihaRostislav Mel’nikov, kudamban jured oma Petroskoišpäi. Hän pit’kha eli Piteriš, no pördihe kodilidnaha opendamha vepsän kel’t. Rostislav zavodi opeta suomen kel’t kursil, sen jäl’ghe tedišti vepsän keles, mitte tuli hänele mel’he. Vepsläižiden keskes om Maria Kočerina. Hänen jured oma Toižeg-küläspäi. Maria laps’aigaspäi kundli vepsän kel’t da openzi sidä päivkodišpäi. Hän sanui, miše tahtoib jatkta vepsän kelen opendust, sikš miše se om hänen kodikel’. Völ Maša tahtoib opeta suomen kel’t.
Oma gruppas openikad-ki, kudambiden täht vepsän da suomen keled oma uded. Natalja Karvožel oma suomalaižed jured, hän tuli kafedrale opendamha suomen kel’t, miše tulijal aigal lähtta elämaha Suomen male. Liliana Beženar’ Čerepovec-lidnaspäi da Aleksandra Drai Kovdor-lidnaspäi tahtoiba olda suomen kelen kändajin. Neiččed sanuiba, miše ei tekoi nenid kelid, no meletaba, miše neniden keliden tedo abutab heile elos.
Völ om kaks’ neidištAnna Aleksejeva Olonec-lidnaspäi da Aleksandra Pronina Murmanskan agjan Kovdor-lidnaspäi, kudambad tahtoiba opetas filologijan institutas, no toižil kafedroil. Anna tahtoib olda lehtmehen, Aleksandra tahtoib opeta anglian kel’t. Molembad neičukaižed tedaba, miše keliden tedo abutab heile ičeze professijoiš da hüviš meliš päzuiba Baltianmeren-suomalaižiden keliden kafedrale. Neiččed toivoba, miše vepsän kelen tedo abutab heile suomen kelen opendamižes.
Opendamine vaiše zavodihe, üläopenikad vaiše tundištasoi universitetanke da sen sändoidenke. No kaikid tärktemb sänd om siš, miše pidab kaiken meletada openduses da siš, kenen sinä tahtoid olda. Kaiken pidab muštta tahtoiš da uništusiš. Kodima-lehtesen toimišt toivotab üläopenikoile satusid openduses da el’gendust, miše tegiba oiktan valičusen.