Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

”Ku pätin tehta, tegen lophusai”

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Darja Švecova, Kodima. № 9, (2019), с. 4

”Ku pätin tehta, tegen lophusai”
(вепсский)

Vepsän mal eläba vägevad da melekahad naižed, kudambad ičeze melel da surel tabal voiba tehta kaiken ičeze kanzan da kodiman täht. Natalja Silakova om üks’ heišpäi. Hänen elo om omištadud korktale azjalevedäda ristituid da tehta kaiken heiden hüvüden täht. Nügüd’ hän om Kalag’-külän pämez’ da läz kaht vot hän oli Vepsän kul’tursebran pämehen. Nece rad pakičeb vastusenpidändad da väged. No suren taban taga om peittud čoma da laskav naine, kudambal om ičeze uništusid da tahtoid. Minei tuli oza vastatas Natalja Silakovanke Kalages, ani hänen jubilejan edel, mitte om 23. sügüz’kud. Išttes čomal Änižjärven randal hän starinoiči:

Minä olen sündnu Piterin agjaha, Himjogi-külähä.
Se seižub ei lujas edahan Kaskezaspäi, Piterin agjan da Karjalan valdkundan röunal. Konz minä olen sündnu, vanhembad da vellenke ajoim elämaha Kaskez-posadaha. Sikš meletan, miše minun jured oma Kaskez-posadaspäi, ved’ minä laps’aigaspäi elin neciš vepsläižes küläs. Sigä seižub meiden kanzan pert’, necen sijan polhe minun südäimes eläba kaiked lämembad johtutesed.

Pagištihe-ik Teiden kanzas vepsän kelel?

Ka, minä muštan, miše meiden kanzas kaiken aigan kului vepsän pagin. Tatan polespäi kaik oma vepsläižed. Minun mamoi om venälaine, no konz kanzas pagištihe vepsän kelel, ka hän el’genzi lujas hüvin.

Muštat-ik ičetoi školan vozid?

Kaskezas ei olend školad, sikš kaik lapsed Kaskezaspäi da Tožegespäi käveliba Kalag’-külän školha. Nece oli puine, kulu škol, kus openzihe kahesa klassad. Lapsed toižiš külišpäi eliba internatas. Vaiše lebupäivile lapsed voiba ajada kodihe, vastatas vanhembidenke. Minä en navedind eläda internatas, en voind eläda edahan kanzaspäi. Sikš paksus minä ajoin avtobusal Toižegehesai, a sid’ jaugai kävelin Kaskezaha. Homendesel ajoin školha mašinal kiviradnikoidenke, kudambad radoiba ORDas Kalag’- küläs. Vepsän kel’t školas ei olend. Eskai ei sand pagišta sil. Vaiše babad kodiš pagižiba vepsän kelel. Nügüd’ minä tahtoižin, miše lapsed pagižižiba vepsän kelel, miše ristitud muštaižiba ičeze jurid. Om sel’ged, miše meiden vepsän mal eläba erazvuiččed rahvahad. Paksus tuleskeleba radmaha kivikarjeroihe vai kuna-se völ, i nece om hüvä, miše voim eläda hüväs kožmuses. No meile ei pida unohtada ičeze jurid da kodikel’t. Ristitud, ked ei tekoi ičeze jurid, ei voigoi eläda hüvin necil mal, ei voigoi löuta ičtaze neciš mirus, ei voigoi kazvatada lapsid ičeze rahvahan veroid möto. Nügüd’ kaikes mirus ristitud napriba tugeta ičeze rahvahid, tahtoiba teta ičeze kanzan istorijad. Minä meletan, miše nece om lujas hüvin. Meiden Kalag’-posadas mugažo tugedaba vepsän rahvast. opendam vepsän kel’t školas, tegem melentartuižid projektoid, tegem čomid koncertoid da praznikad, kus ristitud voiba johtutada ičeze jurid, panda päle vepsläižid sädoid da pagišta kodikelel. Jo toižen kerdan meiden posadas oli tehtudKalarand-praznik. Se pidätas čomal sijal, Änižjärven randal. Nece praznik om kaks’keline. pagižem sil kut vepsän kelel, muga venän-ki kelel. naprim tehta muga, miše lapsed da heiden vanhembad, adivod da külän eläjad el’gendaižiba toine tošt. Kacmata sihe, meiden praznikal lujas paksus kulub vepsän pagin. Lapsed da pajosebrad pajataba vepsän kelel, praznikan vedäjad terverhtoitaba adivoid vepsän kelel.

Mittušt professijad valičit školan jäl’ghe? Kut elo-oza vedi Teid nügüdläižele radsijale?

Ka, minun elos oli äi professijoid da äi radod-ki. Ezmäi minun rad ei koskend vepsläižid. Minä lopin kooperativižen tehnikuman, sid’ radoin magupaštatesiden paštajan da sen jäl’ghe radoin pähižiden omblijan. Nece oli hüvä rad, eskai ühtnin konkursoihe da sain ezmäižid sijoid. I muga oli kaikes rados. Nece om minun elon sändku minä pätin tehta midä-se, ka minei pidab tehta necidä lophusai.

Oli-ik mugoine aig, konz Teile pidi vajehtada ičetoi elod?

Äjak-se aigad mindai ei olend Venämal. Minä ajoin radmaha verhaze maha. Sigä om toine elo, toižed ristitud oma ümbri sinus. I konz minä pördimoi kodimale, minä el’genzin, miše tägä minä en voi kävutada ičein tedoid, en voi rata nikus. Sil aigal minä pätin udes išttas partan taga, i konz minei oli 40 vot, minä udes mänin opendamhas. Minä valičin oiktuz’tedon alovehen. Muštan, miše ezmäi oli lujas jüged opetas, el’geta da panda muštho kaik tedoid. Hüvä, miše minun elos oliba ristitud, kudambad abutiba minei da kaiken tugeziba. Heiden abul da ičein surel naprindal minä sain diploman i radoin völ erazvuiččiš sijoiš. Ozutesikš, radoin opendajan institutas, lugin lekcijoid läz 15 vot.

Konz zavodit rata vepsläižidenke? Mitte radsija nügüd’ Teil om?

Minä kaiken aigan navedin ühtneda vepsläižiden eloho. Olin Vepsän kul’tursebran aktivižen ühtnikan. No oli aig, konz minä zavodin rata vepsläižidenke enamba i el’genzin, miše minei pidab völ enamba abutada heile, i oigeta kaik ičein väged neche radho. Sil-žo aigal minun päha tuli meletuztehtas Kalag’-külän pämeheks. Minä meletin pit’kha, pidab-ik minei tehta necidä. Valičusiden edel minä tahtoin el’geta, voin-ik minä tehta midä-se ut da hüväd külän eläjiden täht. Minä tahtoin kut-se vajehtada elod küläs, kaita vepsläšt kul’turad da kel’t. Nece om lujas jüged rad, tehta vajehtusid ei ole kebn da teravas azj. Ristitud paksus küzuba, pakičeba meid, no kaikile pidab el’geta, miše ei voi pätta kaik problemad ühtes päiväs, sen täht pidab aigad. A vodel 2017 mindai valitihe Vepsän kul’tursebran pämeheks. Nece rad om tärged, ved’ voim kirjutada projektoid da tehta äjan vepsläižiden täht. Se abutab kaita rahvast da noustatada ristituiš rahvahališt ičetundmust.

Ned oma vägevan vepsläižen naižen sanad. Niiš om sur’ armastuz ičeze rahvahaze da kodimaha, a völ nece om toiv, miše meiden vepsän rahvaz eläškandeb paremba.
ozatelem Natalja Jevgenjevnad sündundpäivänke. Toivotam hänele kovad tervhut, väged da korktad ozad. Natalja Silakova johtutab ristituile, kut pidab armastada ičeze rahvast, kel’t da kodimad. Hän abutab udessündutada Kalag’-küläd da paremboita külän eläjiden elod. Nece rad ei ole kebn, no se om lujas tärged meiden täht. Išttes čomal Änižen randal Natalja Jevgenjevna andoi vastusid minun küzundoihe. Vaiše aldod da kajagad kuliba meiden paginad...