Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Kümnes minutas voib starinoita äjas

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный вепсский, публицистические тексты

Источник: Heini Rostkova, Kodima. № 9, (2019), с. 5

Kümnes minutas voib starinoita äjas
(вепсский)

Vepsän kul’tursebran ühtnikad jatktaba radod projektas, mitte muloi oli rahatugetud Prezidentgrantoiden Fondal. Johtutam, miše projektan satusen linneb kuz’ etnografišt fil’mad vepsläižiš.

Kuvata fil’mad om lujas melentartuine da sen-žo aigan jüged rad. Etnografižiden fil’moiden tegemižehe projektan täht tartuiba TV:n radnikad Maria Filatova, Vladimir Slavov da Konstantin Nikolajenko. Heidenke ühtes neciš projektas radabKodima-lehtesen toimitai Galina Baburova. Maria, Vladimir i Konstantin jo äi vozid radaba neciš poles, heiden täht fil’moiden kuvadamine om elorad. Vepsläižed kacuba Maria Filatovan teleozutesid vepsän kelel televizorasViestit KarjaladaOmin sil’min-programmoiš. Vladimir Slavovan da Konstantin Nikolajenkon nimed mugažo oma tutabad äjile vepsläižile, ühtes Larisa Smolinanke tegiba erasid fil’moid vepsläižiš projektoiden abul. Voib sanuda, miše kaik nene ristitud lujas paksus kosketasoiš vepsläižidenke, oleskeleba vepsän mal da tundeba läz kaikuttušt vepsläšt. A ku pagišta noriš naižiš, kudambad vedäba projektad, ka iče oma vepsläižed, heiden henged holduba vepsän kelen kaičendas.
Ezmäižel etapal projektan ühtnikoile pidi kirjutada scenarijad fil’moihe. Fil’moiden täht oli valitud kuz’ temad: ”vepsläižed”, ”vepsläine sömine”, ”vepsläine fol’klor”, ”vepsläižed pühäd henged”, ”vepsläižed eloradod da abutöd”, ”vepsän kel’ da literatur”. Kaikuččen fil’man täht oli valitud tundii vai ekspert, mitte linneb fil’mas kuti pästarinoičijan. Fil’mad linneba ei pit’käd, vaiše 10-15 minutad. Nece om jüged azjstarinoita kaikiš tarbhaižembiš azjoiš mugoižes lühüdas aigas. tahtoim, miše meiden fil’moid oliži kebn kacta. Nece om sel’ged, miše kümnes minutas ei voi starinoita kaikes, no neciš-ki aigas voib starinoita äjas”, – sanuba projektan tegijad. Päazjan meiden täht om löuta midä-se melentartušt kaikuččes temas, mittušt-ni erigoičust, mi erotab vepsläižid toižiš rahvahišpäi da ozutada vepsläižiden päpirdoid erazvuiččiš elon poliš”.
Toižel etapal oliba matkad vepsän male. Niid kuvadandjoukul oli 16. Fil’moiden tegijad tahtoiba oleskelda kaikuččes agjas, kus eläba vepsläižed. Vologdan agjan vepsläižidennoks ajoiba Päžjärvehe, oliba Piterin agjas eläjil vepsläižilVidlas, Nemžas, Kurbas, Ladvas. Änižjärven rajonaha oli tehtud äi matkoid. Sjomkad mäniba Petroskoi-lidnas-ki.
Nügüd’ om kaikid jügedamb radkerata ühthe kaik kuvatud materialad, valita niiden keskes kaikid tarbhaižembid, miččid pidab otta fil’maha. Ved’ keza-aigan kuvatud materialad om läz ühesad časud, a fil’maha niišpäi ottas vaiše läz časud! Mitte melentartuine da jüged rad om!
Leikatud material sid’ čomitadas grafikal da muzikal. Kaik nene azjad nügüd’ tegeba fil’moiden sädajad.
Kuz’ vaumišt etnografišt fil’mad pandas diskoile da anttas vepsläižihe kul’turpertihe, školihe, kus opetas vepsän kel’t, vepsän man muzejoihe da etnokeskusihe. Mugažo niid voiškandeb kacta kaikutte tahtnik internetas, kuna ned pandas prezentacijan jäl’ghe. Uded fil’mad jo pigai ihastoitaba kacujid. Projektan prezentacii planuitas tehta necen voden kül’mkus. Se mäneb ezmäi Petroskoiš, mugažo fil’mad sid’ ozutadas Änižjärven rajonan küliš.