Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Heini Rostkova. Kümnes minutas voib starinoita äjas
Heini Rostkova
Kümnes minutas voib starinoita äjas
вепсский
Младописьменный вепсский
Vepsän
kul’tursebran ühtnikad jatktaba radod projektas , mitte muloi oli rahatugetud Prezidentgrantoiden Fondal .Johtutam , miše projektan satusen linneb kuz’ etnografišt fil’mad vepsläižiš .
Kuvata fil’mad om lujas melentartuine da sen-žo aigan jüged rad .Etnografižiden fil’moiden tegemižehe projektan täht tartuiba TV :n radnikad Maria Filatova , Vladimir Slavov da Konstantin Nikolajenko .Heidenke ühtes neciš projektas radab ”Kodima ”-lehtesen toimitai Galina Baburova .Maria , Vladimir i Konstantin jo äi vozid radaba neciš poles , heiden täht fil’moiden kuvadamine om elorad .Vepsläižed kacuba Maria Filatovan teleozutesid vepsän kelel televizoras ”Viestit Karjala ” da ”Omin sil’min ”-programmoiš .Vladimir Slavovan da Konstantin Nikolajenkon nimed mugažo oma tutabad äjile vepsläižile , ühtes Larisa Smolinanke hö tegiba erasid fil’moid vepsläižiš projektoiden abul .Voib sanuda , miše kaik nene ristitud lujas paksus kosketasoiš vepsläižidenke , oleskeleba vepsän mal da tundeba läz kaikuttušt vepsläšt .A ku pagišta noriš naižiš , kudambad vedäba projektad , ka hö iče oma vepsläižed , heiden henged holduba vepsän kelen kaičendas .
Ezmäižel etapal projektan ühtnikoile pidi kirjutada scenarijad fil’moihe .Fil’moiden täht oli valitud kuz’ temad : ”vepsläižed ”, ”vepsläine sömine ”, ”vepsläine fol’klor ”, ”vepsläižed pühäd henged ”, ”vepsläižed eloradod da abutöd ”, ”vepsän kel’ da literatur ”.Kaikuččen fil’man täht oli valitud tundii vai ekspert , mitte linneb fil’mas kuti pästarinoičijan .Fil’mad linneba ei pit’käd , vaiše 10-15 minutad .Nece om jüged azj – starinoita kaikiš tarbhaižembiš azjoiš mugoižes lühüdas aigas .”Mö tahtoim , miše meiden fil’moid oliži kebn kacta . Nece om sel’ged , miše kümnes minutas ei voi starinoita kaikes , no neciš-ki aigas voib starinoita äjas ”, – sanuba projektan tegijad .”Päazjan meiden täht om löuta midä-se melentartušt kaikuččes temas , mittušt-ni erigoičust , mi erotab vepsläižid toižiš rahvahišpäi da ozutada vepsläižiden päpirdoid erazvuiččiš elon poliš ”.
Toižel etapal oliba matkad vepsän male .Niid kuvadandjoukul oli 16.Fil’moiden tegijad tahtoiba oleskelda kaikuččes agjas , kus eläba vepsläižed .Vologdan agjan vepsläižidennoks hö ajoiba Päžjärvehe , oliba Piterin agjas eläjil vepsläižil – Vidlas , Nemžas , Kurbas , Ladvas .Änižjärven rajonaha oli tehtud äi matkoid .Sjomkad mäniba Petroskoi-lidnas-ki .
Nügüd’ om kaikid jügedamb rad – kerata ühthe kaik kuvatud materialad , valita niiden keskes kaikid tarbhaižembid , miččid pidab otta fil’maha .Ved’ keza-aigan kuvatud materialad om läz ühesad časud , a fil’maha niišpäi ottas vaiše läz časud !Mitte melentartuine da jüged rad om !
Leikatud material sid’ čomitadas grafikal da muzikal .Kaik nene azjad nügüd’ tegeba fil’moiden sädajad .
Kuz’ vaumišt etnografišt fil’mad pandas diskoile da anttas vepsläižihe kul’turpertihe , školihe , kus opetas vepsän kel’t , vepsän man muzejoihe da etnokeskusihe .Mugažo niid voiškandeb kacta kaikutte tahtnik internetas , kuna ned pandas prezentacijan jäl’ghe .Uded fil’mad jo pigai ihastoitaba kacujid .Projektan prezentacii planuitas tehta necen voden kül’mkus .Se mäneb ezmäi Petroskoiš , mugažo fil’mad sid’ ozutadas Änižjärven rajonan küliš .
Kümnes minutas voib starinoita äjas
вепсский
Младописьменный вепсский