Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Maria Filatova. Sigä, mecoiden keskes…
Maria Filatova
Sigä, mecoiden keskes…
вепсский
Младописьменный вепсский
Om
Vologdan agjas čoma vepsläine der’oun – Päžjärv .Seižub se mecoiden keskes , Päžjärven da Kodjärven randoil .Ken tuleb Päžjärvehe , ka kaičeb necen tahon südäimes i pördase tänna völ kerdan .Mi vedäb neche tahoze ristituid ?Tägä ei ole sotovijad sidod , tänna ei ajelkoiš avtobusad .Necen der’ounan päbohatuz om rahvaz .Tägä eläba vepsläižed .Päžjärvelaižed navediba ičeze mad , kaičeba sidä i pagižeba kodimal vaiše armhal vepsän kelel .Hö vasttaba tulnuzid heiden pertihe adivoid lämäs – jotaba čajul , sötaba pirgoil da surel tahtol starinoičeba , kut der’oun eläb nügüd’ da sen enččen elon polhe .
Kezal Päžjärves elo kehub – irdal vändaba lapsed , lehmäižed käveleba der’ounadme , linmaiš pertidenno radaba tägälaižed eläjad , a nituil nittas heinäd da pandas kegoid .Tal’vel Päžjärvehe jäb läz 40 mest .No kaik-se elo tägä ei azotade .Lauk ajelese tänna kaks’ kerdad nedališ , om tägä počt-ki , radab kirjišt .Tuldes Päžjärvehe kaik rigehtiba kacmaha sijališt muzejad .Todeks sanuda , siš om midä kacta !Muzejas om koume honust enččiden kaluidenke .Erazvuiččed püdused , kodikalud , astjad , sädod da sapkaižed – muzejas om todeks bohat kollekcii .Adivoid vasttab Vladimir Nikolajevič Triškin – muzejan pämez’ da kaičii .Ičeze ekskursijad hän zavodib paimnen barabanan vändospäi , mitte om lujas harvinaine , mugošt ed nägišta kaikuččes muzejas .Vladimir sanub : ”Emägad kaik pästasoi živataižid homencou .Tetas , miččou aigou – konz kudendel časul , konz seičemendel , aigoiš homedesel .
Žarus , konz keza , om äi parmoid .Paimned teziba äjan : kut pagišta živatoidenke , kut tehta ümbärduz .Nece kaiken igän oli .Sid’ oli special’nijad vaihed edehko pästandad .Nece muzei avaitihe 12 vot tagaze .Minä radoin glavnijan buhgalteran kolhozas .Kolhoz soupsihe , radod eilend .Meil praznikad postojanno oliba .”Elonpu ” oli . Minei sanutihe : ”Zavodi der’ounas kerata kaluid , eksponatoid ”.Minä tartuin .Sanutihe , miše tarbiž pidäda , midä om vuu .Kaik meiden der’ounoišpei keratud .Minä nikuna en kävelend .Erašti tuldas rahvast loukha , a minä astun šougunke .Küzudas : ”Midä kandad ?”.Vastan : ”Teiden vepsskijan elon ”.
Om čudokast , miše mugoižes pičuižes der’ounas om kaičenus kirjišt .”Internetad meil ei ole , midä ristituile tehta ehtoidme ? Tägä lugetas kirjoid ”, – sanub Päžjärven kirjišton pämez’ Svetlana Ivanovna Loginova .”Täl vodel meiden kirjištos om kirjutadunus 168 lugijad . Täs radaba tedomehed , etnografad .Äjad tuleba tänna kezaks i mugažo tuleskeleba kirjištoho .Kirjišt kuti vedab ristituid .Meiden kirjišt radab völ kut klub .Mö lugem kirjoid , a völ tegem mastar’-klassoid , praznikoid .Der’ounan eläjad oma aktivižed .Meiden praznikoil kaiken om äi rahvast ”.
Svetlana Ivanovna ei ole vepsläine , hän tuli elämaha tänna Severodvinsk-lidnaspäi , no hän muga amu jo eläb vepsläižiden keskes , miše tedab heiden tabad da hargni amu jo heiden kul’turaha .
”Minä elän tägä 33 vot . Elo der’ounas ei vajehte parembaha polehe .Konz minä tulin elämaha tänna , tägä oli kolhoz , kus kaik radoiba .Tägä oli kirjišt i eriži oli klub .Tägä radoi lauk .Siš voi ostta , midä taht , kaik tavarad oliba .Radoi tägä medpunkt-ki .Se radoi homendesespäi ehthasai .Voi kucta lekarin kodihe .Meil oli pičuižid lapsid , i mö em varaidanugoi jügedusid .Rahvast oli enamb .Nügüd’ meil ei ole jo äjid azjoid .Medpunkt radab vaiše ühten päivän nedališ i radab se kuti aptek – sigä voib ostta tabletkoid .Lauk tuleb vaiše kaks’ kerdad nedališ , necidä ei täudu .No vanhembad eläjad oma ihastusiš eskai sille , midä om .Internetad ei ole .Rata kirjištos internetan sidota om jüged .Mö olem kuti leikatud kogonaižes miruspäi .Internetad mö tabadam öidme iknan sires i kaik-se panem internetaha uzištoid meiden der’ounan polhe .Sikš ku ei ole sotovijad sidod , ka om jüged kucta skorijad abud .No kaik-se der’ounas hüvä om eläda .Tägä voib kalatada , tägä om mec , voib kerata babukoid , marjoid ”.
Svetlana Ivanovna sanub , miše päžjärvelaižed oma lujas aktivižed da radonnavedijad ristitud .Hö tartuba radho kebnas i muga ühthižvägel kazvatiba der’ounas sadud .A völ Svetlana homaičeb : ”Heil om vahv taba , voib olda , sen abul hö kaičeba ičeze kul’turad da kel’t nügüd’aigahasai ”.
Sanutas , miše vepsläižed oma saubatud hengel rahvaz .No kaik-se hö oma adivoičetajad .Päžjärven eläjad oma avonaižed adivoile .Hö tundištasoiš surel tahtol adivoidenke da starinoičeba ičeze holid da der’ounan elon polhe .Muga , kucui adivoihe da joti meid čajul Galina Nikolajevna Sidorova .Enččen elon polhe hän sanui : ”Rad oli löumäi .Elo oli konečno ei čoma .Tariž oli kaik sijad rata käzil .Tehnikad eilend .Nitiba lituukoil , haravoičiba haravoil .Kegoid paniba hangoil , kädou .Kädou kaik sijad .Keväz’ tuleb , kündiba heboil .Ezmäi traktoroid eilend .Surmhasai tariž oli pöudol rata .A potom traktorad tegihe .Paremba tegihe .Pöudod künttas , semetas , a potom heinäntego zavodiše , möst kaik ratas käzil .
Keza lopihe , ei lopkoiš päžjärvelaižiden radod da elo .Londuz vaumičese sügüzeks – mec paneb päle kuldaižen sädon , ehtad tegesoiš viluikš .Vaumitud nituil kegod johtutaba meile , miše sügüz’ om jo pordhil .Päžjärv varastab tal’ved .Tahtoižin tovotada , miše elo der’onas ei kül’miži , a vepsän kel’ eläiži tägä igän .
Sigä, mecoiden keskes…
вепсский
Младописьменный вепсский