Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Tänne kävvä maksau!

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный ливвиковский, тексты для детей

Источник: Kipinä. № 5, (2018), с. 12-13

Tänne kävvä maksau!
(карельский: ливвиковское наречие)

Kezä on hyvä aigu matkustelemizeh niškoi. Yhtet matkustellah omas muas, toizet lähtietäh vierahale čuraleulgomuale. Myö täl kerdua loitokse emmo lähte. Kävymmö Suomeh, Ruoččih da Eestih. Matku sinne Karjalaspäi ei ole pitky, a kačottavua on äijy. Semmite lapsile. Täs kirjutukses pagin rodieu juuri niilöis kohtis, kunne rakkahembal käydäs hyö.

"Muumimuailmu"

Vikse olet kuulluh dai toinah lugenuhgi Muumipeigois da hänen perehes.
Kuulužan ruoččilazen kirjuttajan Tove Janssonan kniigat Muumilois on kiännetty monile kymmenile kielile, karjalan kielelegi. Toinah tiijätgi sen, ku Suomes Muumiloil ollah omat konnut da heijän luo kaikkielpäi tulou gost’ua. Sen kohtan nimi onMuumimuailmuda se on muailman kuulužimii lapsien puustoloi. Sanakse, vuvvennu 2003 eräs anglielaine lehti pani tämän puuston kymmeneh parahah lapsien tiemupuustoh muailmas.
“Muumimuailmuon Suomen lounahas Naantali-linnas Kailo-suarel. Linnaspäi suarele piäzet sillas poikki, kudai on 250 metrii pitky. “Muumimuailmaskai on kui suarnas rouno. Muumiloil ollah omat koit da omat ruavot. Joga kodizeh voibi nosta da kaččuo, midä on sydämes. Muumiloin sinine buašn’utaloi on “Muumimuailmansyväin. Vältämättäh nouze sen vuiškale da heity sit kaččomah luondalua, kus Muumit pietäh varen’n’ua. Musta kävvä Emmateatrah da järvirannale, kus on uinduperti da Muumitatan laivu. Muumimaman kazvatettuh tikvah iče synnyt, se on suuren suuri.
Puustos joga kohtas näet Muumiloi. Hyö tervehtitäh da sevätäh gost’ua. Heidy voit pagizuttua da ottua heijänke kuvua. Voit kižatagi heijänke yhtes. Pidäy sanuo, kuMuumimuailmasei ole ni yhty ilolaitehtu, se oli Tove Janssonan kehoitus. Sidä tässäh novvetah.
Ku ollou mieles kävvä Muumiloilluo, kiirehtä luadie se kezän aigua. Musta talvel Muumit muatah, havačutah vai kodvazekse tuhukuul.

"Skansen"

Joga muas vikse on omua etnogruafiellistu ulgoilmumuzeidu.
Karjalas on kogo mierole kuulužu Kiži-muzei. Tiijätgo, kudai moizis muzeilois on kaikis vahnin da kusbo se on? Se on Ruočin piälinnas Tukholmas da sen nimi onSkansen”. Muzei perustettih vuvvennu 1891. Se on sijoitunnuh 30 gektuarale muadu da sen muat, hos nimittumua rajua niilöin välis ei ole, on juattu kahtekse. Yhtekse, “Skansenon suuri etnogruafielline muzei. Toizekse, sit on zooparku, kudai on ainavo Tukholmas.
Skansenas”, oppikkua duumaija, on enämbi 150 vahnua taloidu da huonustu. Niidy ruvettih tuomah muzein enzimäzinny ruadovuozinnu kogo Ruočispäi. Niilöis nägyy tämän muan histourii kuvvendestostu vuozisuas algajen. Skansenasolles nouzetelkua taloloih. Kaččokkua, kui elettih ruoččilazet muanruadajat. Ižändyvägi, vahnois perindöllizis sovis, rakkahal tulou paginale, sanelou omas kois da omas elokses. Heijän kois kai on, kui oli enne. Päččiigi hyö lämmitetäh vahnah tabah. Savvu silloi tulou pertin sydämeh, ei mene truvan kauti.
Vie “Skansenason äijy pajua. Kai pajat ollah avvoi da niilöis ruatah rahvas: puusepät, padaniekat, st’oklanpuhaldajat. Voit kaččuo, kui rodivutah heijän azutekset. Roinnou himo ostua midätahjoga pajal on oma laukku.
Puuston zooparku ei jiä jällele etnogruafiellizes puoles. “Skansenansuurel alovehel eletäh kondiet, zubrat, ilvekset, meččypočit da muut.

"AHHAA"

Ku tahtonet koskiekseh tiedoloin da löydölöin muailmah, sit sinule vältämättäh pidäy kävvä nygyaigazeh AHHAA-tiedokeskukseh, kudai on Eestis Tarto-linnas.
Täs keskukses tahtotah ozuttua lapsile, ku opastundu voi olla mieldykiinnittäi. “Duumaičemmo kižaten” – nämmä ollah “AHHAAnruavon tunnussanat.
Mindäh “AHHAAon moine ainavoluaduine? Ga sendäh, ku sie ei vaiku kačota, midä on. Sidä kaikkie käytetäh tarbehen mugah da ollah monien tapahtumien ozanottajinnu.
“AHHAAnerähii merkičyksellizii kohtii on Planetuarii. Sit voibi kaččuo 10 miljounua tiähtie, ičel avata muailmua da lendiä kosmossah.
Keskukses on äijy ruadopajua. Yhtes tiijustat voibigo luadie indikuattoru tavallizes kapustas. Toizes opit luadie muilan, kolmandesšokoluadan.
“AHHAAsalalleh pietäh vaihto-ozutteluloi. Keviän aigua keskukses ruadoi sportan talvilajiloile omistettu ozuttelu. Sit sai oppie omua vägie k’orlingas da hiihtoammundas, kižata jiäkur’oih da heittyö suksil mäispäi.

P.S. Tiijät nygöi, midä sinuu vuottau, konzu tuletMuumimuailmah”, ”Skansenahlibo “AHHAAh”. Nämmih kohtih nähte nareko emmo sanelluh kaikkie, ku sinä kaččozit kai omin silmin da kačotus suazit hyviä mieldy.