Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | История изменений | ? Помощь

Muštašilmä

Корпус: младописьменный подкорпус

Младописьменный севернокарельский, тексты для детей

Источник: Valentina Sem’onova, Kipinä. № 2, (2019), с. 8-9

Muštašilmä
(карельский: собственно карельское наречие)

Kaikkie šitä šattuu elämän polkuo aštuos’s’a. Miulaki mieleh tuli yksi juttu niistä elämän alkuvuosista. Šilloin šovan jälkeh myö elimä pikku kyläššä. Miula oli kuuvveš vuosi, konša tulima kotikyläh evakošta. Ta mie en šuattan šanuo karjalakši yhtänä šanuo.
Našto-täti-vainua toko šano:
Onko šillä tytöllä kuuma potakka keroseh pantu, kun ei šano mitänä?

Meilä kyläššä oli monta lašta, ka kuin nuorien, niin ni aikuhisien joukošša mie olin yksi mušta kuin kärpäni. Ta šiitä kun en tykännyn ni yhtä, jotta milma kučuttais Muštašilmäkši.
A 16–17-vuotisilla pojilla oli mukava kiušata šemmoista kummallista tyttyö, kumpasella oli mušta tukka ta šilmä. Hyö truasitettih milma:
Muštašilmä Val’a, peše šilmät!
Missä on šiun muila?
Našto-täti kiroutu poikien piällä, jotta riittäy tyttyö kiušata ta mie šiitä nousin hänen luokši kiukualla, kun saleičči milma, ta pitälti šielä issuin.
Mamma še aina, kun lienen pahua ruatan, šano:
Tuaš šiltä tytöltä on šilmät mänty muššakši!

Mie itkuh ta šilmien pešuh. Pešen-pešen, hivutan-hivutan muilalla tai vejellä, ta vähä välie juokšen mamman luo kyšymäh, joko ne šilmät valottih.
Šillä kyllä milma aina muissettih truasittua.
Kun oli šilloin vielä še aika, jotta čäijyö kučuttih nuapuriloih juomah. Čäijyö kun oli vähä, a juuvva himotti rikenempäh. No keräyvyttih ne naiset meiläki.
Miula kun oikein himotti aikuhisien kera juuvva tavallista čäijyö, a mamma jo i huomasi, jotta mie stuulua ičelläni hommuan. Kuulen, šanou naisilla:
A-voi-voi, kun tätä čäijyö tulou niin äijän juuvva, jotta meiltäki šilmät onnakko muššutah.

Še oli šanottu, jotta mie kuulisin, a muka peitočči.
Ka miehän šen kuulin tai ymmärrin kun piti, no pois še ei himota lähtie. Ta i löysin uloš piäšyn, šanon:
Juo šie, mamma, še miunki čäijy, a mie juon kipätkyä.
Anna šiulaki tullah šilmät muššat!
Šemmosie še ajatukšie on erähičči lapšilla. Kaikki nakruh, a mie šain istuo aikuhisien kera stolašša.