Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Vanhad openduzkirjad

Vanhad openduzkirjad

вепсский
Младописьменный вепсский

Tämbei

sinä

kebnas

luged

da

kirjutadad vepsän

kelel

. A

tedad-ik sinä

, miše

muga

ei

olend

kaiken

aigan

? Meiden

ezitatad

ei

tednugoi

vepsän

kirjkel’t

. Hö

voiba

vaiše

pagišta

kodikelel

, no

ei

voinugoi

kirjutada

da

lugeda

vepsän

kelel

. Vepsän

kelen

ezmäine

kirjamišt

oli

tehtud

1930-vozil. Vepsän

kelel

paindihe

enamb

30 openduzkirjad

, kirjoid

lugemižen

täht

, tehtihe

vepsän

kelen

vajehnikki. Nene

kirjad

oliba

čomad

da

melentartuižed

. Niiš

voi

lugeda

starinoid

vepsän

rahvahan

polhe

, Venäman

elon

polhe

, sarnoid

živatoiden

polhe

da

äi

tošt

. Niiš

voi

lugeda

vepsän

kel’he

kätud

tetabiden

kirjutajiden

töid

. Ozutesikš

, Anton Čehovan, Aleksandr Puškinan, Maksim Gor’kijan da

eskai

Viktor Gügon kirjutesid

.
No

nenid

kirjoid

lapsed

lugiba

ei

pit’kha

. Vepsän

kelen

opendamine

loptihe

, kirjad

polttihe

, a

kelel

varaitihe

pagišta-ki. Mugoine

opalahine

aigkeskust

oli

meiden

mal

. Uz’

vepsän

kelen

kirjamišt

om

sündnu

jo

vozil

1980-1990. Se

vajehtihe

, kehitoitihe i

nügüd’

sinä

void

lugeda

kirjoid

da

lugendlehtesid

vepsän

kelel

, void

iče

kirjutada

sil, midä

taht

.
Vepsän

rahvaz

kaiči

erasid

vanhoid

openduzkirjoid

vepsän

kelel

. Nügüd’

sinä

void

ičetiž sil’mil

nägištada

, miččid

kirjoid

lugiba

meiden

babad

da

dedad

.

Orav

Hoikile

pedajan

oksaižile om

čokaitud

babukoid

. Nece

orav

kuivatab niid

tal’veks

.
A

konz

küpsneba

pähkmed

, ka

oravaine keradab

kaikid

parahimid

. Hän

peitäb

niid

pun

ondusehe

. Kandišeb

sinna

erašti

nel’l’-viž kilogrammad

pähkmid

. Oravaine kuti

valičeb

kaikid

čomembid pähkmid

.
Voib

olda

muga

, miše

erasel

vodel

mecas

ei

ole

pähkmid

da

käbuid

.
Siloi

oravad

lähteba

ičeze

kodimecaspäi. Hö

lähteba

kogonaižel

oraviden

kanzal

. Hö

eciba

mugoižid

sijoid

, kus

om

söm

, kus

voib

eläda

koval

tal’vel

.

Söta

linduid

tal'vel

Konz

lind

om

külläine

, siloi

hän

čomas

voib

tirpta

vilud

.
Kackat

kül’mnu

linduine

. Hänel

jäiba

vaiše

lud

da

nahk

höunhidenke

– muga

hän

laihtui

. Miš

suriš

tal’ven

viluiš

löuta

ičeleze

sömän

, lindud

kaiken

lähemba

i

lähemba

tuleba

meiden

kodihepäi

.
Necil

aigal

tö

voit

heile

abutada

.
– Mö

tegem

linduiden

täht

sömsijan

, – sanuiba

lapsed

.
Löuziba

laudaižen

, ladiba

sidä

iknannoks

. Kaikuččel

päiväl

paneškanziba laudaižele

muruižid, leibän

koruzid da

jüväižid.
Linduižed

kaiken

oliba

külläižed

, sikš

viluil

päivil

heile

oli

lämemba

.

Kondi

lehmän

kogos

(Paimnen

starin

)

Sil päiväl

olin

kodiš

i

lehmihe

tönduin

vaiše

ehtkoižel

. Lehmäd

oliba

ei

edahan

. Konz

ümbärdaškanzin heid

, ühtnägoi

üks’

lehm

hurahti

minunno

.
Nägen

: seižub

kondi

kahtel

käbälal

i

kacub

minuhu

.
Midä

tehta

? Ladin

otta

kirvhen

, a

kirvest

ei

ole

. Iškin

barabanha, kidastaškanzin

. Kondi

punoihe

i

hurahti

lehmihe

. Lehmäd

mäleganziba i

ličeškanzihe kondjan

päle

. Kondi

satati

härgaižen da

lehmän

.
Minä

völ

lujemba

barabaniškanzin i

kidanke

hurahtin

kogon

keskhe

.
Kondi

pageni

. Lehmäd

joksiba

se

kodihe

, se

mechapäi

.
Minä

joksin

lähembaižehe

külähä

, kucuin

kaks’

mest

oružjoidenke

i

pol’öhösai

ambuim

, miše

küksta

kondajad tagemba

.
Toižel

päiväl

kacuin

sen

sijan

, kuspäi

tuli

kondi

i

homaičin

hänen

jäl’gid

.
Jäl’ges

necidä

en

rohtind

jätta

lehmid

üksnäze

.
Päliči

päiväs

kulištin

, miše

lähembaižes

küläs

kondi

sordi

kaks’

živatad

, kudambad

oliba

jänuded

öks

.